Tiedättehän pariskunnat, joiden osapuolista toinen pyörittelee silmiään toisen vitseille? Sellaiset pariskunnat voisivat ihan yhtä hyvin kantaa rintamerkkejä, joissa lukee: ”seksimme on tylsää eikä sitä ole riittävästi!”
Seksi ja nauru kuuluvat yhteen. Niin kauan kun toisen jutut saavat sinut kikattamaan, pyrskähtelemään, hohottamaan, tirskahtelemaan tai huonona päivänä edes vastentahtoisesti hymyilemään, pystyt myös löytämään toisesta sitä jännitettä ja vetovoimaa, joka sai suhteenne alussa sängyssä poistumisen tuntumaan julmalta velvollisuudelta.
Käsittelimme Nonkommunikaatio eroottisessa vuorovaikutuksessa -kurssilla naurun ja seksin suhdetta. Vahvin esimerkkini naurun voimasta ei kuitenkaan ole empiirisen erotiikan laitokselta, vaan kotoani. Maalta tullut, tukevassa keskioluthumalassa ollut isäni iski kauniin porvaristyttöäitini Bottalta tekemällä tälle taikatemppuja. Vielä yli kolmenkymmenen avioliittovuoden jälkeen äitini kikattaa isäni myötähävettäville puujalkavitseille kuin flirttaileva teinityttö.
Seksin ja naurun liittoa akateemisesti analysoitaessa on huomattava, ettei asia ole sukupuolisesti lainkaan symmetrinen. Esimerkiksi oma ystäväpiirini on täynnä järjettömän hauskoja naisia. Melkein jokainen heistä on sinkku. Kun ihmettelin tätä kampaajaystävälleni Leilalle, tämä näytti tavanomaisen kyllästyneeltä ja kysyi, koska muka tässä maailmassa hauskoilla naisilla on käynyt hyvä fl aksi.
Niinpä. Hauskojen naisten ympärillä pyörii kyllä miehiä, mutta rakastuvatko nämä naisiin, jotka naurattavat heitä? Eivät. He rakastuvat naisiin, jotka nauravat heidän jutuilleen. Miehen iskeminen taikatemppuja tekemällä – siskot, älkää kokeilko tätä kotona!
Maailma on siis epäoikeudenmukainen, ja seksin ja naurun yhtälössä naiselle on jälleen kerran varattu reagoijan, naurajan osa.
Miehiä tästä on turha syytellä. Heitä pitää vain ymmärtää: Kun toinen nauraa jutuillesi, se on kuin tämän kiikuttamista orgasmin huipusta toiseen. Se saa sinut tuntemaan itsesi tärkeäksi, merkittäväksi ja kiinnostavaksi.
Enkä voi itsekään väittää olevani immuuni hauskoille miehille. Kun Jyrki Katainen imitoi minulle ja ystävilleni Jörn Donneria, huomasin kauhukseni hieman kikattavani, flirttailevani ja ehkä myös heiluttavani hiuksiani, vaikka tarkoitukseni oli kohdella moista oikeistoporvaria viileän etäisesti. Seuraavana päivänä olin järkyttynyt. Herranen aika, muutama hassu vitsi – ja näkemiin feminismi ja poliittiset arvot!
Seksin ja huumorin kaksinaismoralismi ärsyttää. Silti miehiä käy myös sääliksi heihin kohdistuvien odotusten takia. Vaatimus siitä, että toinen olisi henkilökohtainen sirkusapinasi ja alati viihdyttävä stand-up-koomikko on liiallinen ja jopa julma. Parisuhteessa halun viehättyä ja huvittua toisesta on oltava armollista ja molemminpuolista.
Siksi hellyn joka kerta, kun kuulen vanhempieni nauravan toistensa huonoille, kymmeniä kertoja kuulemilleen vitseille.
Se, hyvät ystävät, on rakkautta.
Kirjoittaja on aloittanut opinnot yliopiston empiirisen erotiikan laitoksella. Tällä palstalla julkaistaan otteita hänen oppimispäiväkirjastaan.
