10. helmikuuta 2006
Teksti:

Riisiä, teetä, näkkileipää, luumuja, lihapullia ja Knorr-tillikastiketta. Päälle upouudet kumisaappaat, kauluspaita, villasukkia, bokserit, hammasharja ja -tahnaa sekä dödöä.
    Siinä AV-alaa opiskelevien Mikon, 24, ja Tiinan, 19, kassien sisältö, kun he poistuvat Hurstin laupeudentyön toimipisteestä tammikuun viimeisenä päivänä.
    ”Asun vuokralla Helsingissä eikä minulla ole tällä hetkellä töitä. Opintolainaa on nostettu, mutta rahat eivät riitä mihinkään”, Tiina kertoo
    Kun opiskelijoille tarkoitettu ilmainen ruoka- ja vaatejakelu järjestettiin ensimmäisen kerran marraskuussa, paikalle tuli arviolta 300 ihmistä.
    Tammikuun viimeisenä päivänä järjestetylle toiselle kierrokselle edesmenneen isänsä Veikko Hurstin työtä jatkava Heikki Hursti varasi ruokaa 400 avuntarvitsijalle. Lisäksi jaossa oli liikkeiden lahjoittamia vaatteita ja hygieniatuotteita.
    Tiina kertoo käyneensä myös ensimmäisessä jakotilaisuudessa. Mikko tuli paikalle nyt ensimmäistä kertaa.
    ”Kotona on kaapit tyhjänä ja dödökin oli lopussa. Kun laitoin tavaroita kassiin, alkoi ihan hymyilyttää. Niin hyvä mieli tästä hommasta tuli”, Mikko kertoo.
    Hän sanoo yllättyneensä jonosta, joka ennen ovien avaamista kello neljä venähti parinkymmenen metrin mittaiseksi.
    Teologiaa opiskeleva Miia keräsi kassiinsa ruokaa ja villasukkia.
    ”Käyn viikonloppuisin töissä, joten periaatteessa rahojen pitäisi riittää. Mutta minulla on lemmikkejä, ja nyt tuli kovat laskut eläinlääkäriltä. Yllättävissä tilanteissa on pakko turvautua avustuksiin”, Miia sanoo.


Opiskelija esittelee Hurstin lahjoittamaa paitaa.

Hursti pitää opiskelijoille suunnattua ilmaista ruoka- ja vaatejakelua menestyksenä. Palaute on ollut pelkästään myönteistä. Jotkut soittavat jälkeenpäin kiittääkseen.
    Hursti kertoo tietävänsä, että opiskelijoiden joukossa on paljon apua tarvitsevia.
    ”Jos vanhemmilla ei ole varaa antaa rahaa eikä töitä ole, en ymmärrä, miten silloin voi elää.”
    Hän myöntää, ettei ilmaisen ruoan jakaminen auta pidemmällä tähtäimellä.
    ”Ainakin se antaa toivoa edes huomiseen”, Hursti sanoo.
    Hursti jakaa köyhille ilmaista ruokaa kerran viikossa. Opiskelijat ovat tervetulleita silloinkin.
    Noin kerran kuukaudessa tilaisuus järjestetään erityisesti opiskelijoita varten, jotta kynnys hakea avustuksia madaltuisi.
    Seuraavan kerran apua on tarjolla helmikuun 28. päivä. Jaossa on ainakin ruokaa, mutta myös vaatteita, mikäli tavaraa ja lahjoittajia riittää.
    Myös Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL on jakanut ruoka-apua opiskelijoilla. Vuonna 1997 se anoi avustuksia EU:lta ja tuolloin opiskelijoille jaettiin ruokaa liki 80 000 kiloa. Taustalla oli Stakesin tutkimus, jonka mukaan 7 prosenttia opiskelijoista oli jossain opintojensa vaiheessa nähnyt nälkää taloudellisista syistä.
    Seuraavana vuonna ruokaa ei enää jaettu, koska suurimmat ylioppilaskunnat ilmoittivat, etteivät ne halua sitä. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta perusteli kielteistä kantaansa muun muassa sillä, ettei sillä ole säilytystilaa suurille ruokamäärille.

Jukka Huusko
kuva Satu Haavisto

Mikon, Tiinan ja Miian nimet on muutettu.