Toimittajalta: Äänestä naista

T:Teksti:

Vihreiden puheenjohtaja Tarja Cronberg sanoo äänestävänsä Tarja Halosta hänen Natokantojensa takia. Ei sukupuolen, sitä hän korosti erikseen. Tasa-arvo on nyt edennyt niin pitkälle, että nainenkin voi äänestää miestä, sanoi europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki viime viikolla. Tietenkin voi, mutta miksi pitäisi?
    Sukupuoli on edelleen relevantti äänestysperuste. Naisilla on ollut Suomessa äänioikeus jo sata vuotta. Silti eduskunnassa naisia on yhä alle 40 prosenttia, ja presidenttinä on ollut nainen vain kuuden vuoden ajan. Vielä 2000-luvulla maassamme on runsaasti ihmisiä, joiden mielestä presidentin virka sopii parhaiten miehelle. ”Miten ihminen, joka ei ole käynyt armeijaa, voisi toimia armeijan ylipäällikkönä”, kysellään yhä.
    Korkeisiin virkoihin valitun sukupuoli nousee aina esiin – jos tämä on nainen. Hän on saanut viran sankarillisesti sukupuolestaan huolimatta tai mahdollisesti juuri sen takia. Naisiin korkeilla paikoilla ei olla vielä totuttu. Siksi ei riitä, että meillä on kerran ollut naispresidentti.

Tässä vaalissa kyse on tasa-arvosta laajemminkin. Ehdokas Sauli Niinistö sanoi vaalikeskustelussa viime viikolla, ettei haittaa, vaikka aluksi vain harvat hyötyvät talouskasvusta. Myöhemmin vauraus leviää muillekin. Kyllä haittaa ja tuskin leviää. Vai kuinka paljon rikkaiden pitää rikastua ennen kuin he alkavat sirotella hyvästään köyhimmille? Vastakkainasettelun aika on ohi vain, jos on kasvanut tynnyrissä ja elänyt Kaivopuistossa.
    Tuloerojen kasvu on myös sukupuolikysymys. Naisten köyhyys on lisääntynyt viime vuosina, vaikka osa kansasta rikastuu. Yksin asuvista pitkäaikaisköyhistä suurin osa on naisia, heitä on Suomessa noin 125 000. Yhä useammin nainen on köyhä, vaikka hän kävisi töissä. Köyhäksi lasketaan Suomessa ne, joilla on käytössään alle 900 euroa kuussa.
    Niinistö on nostanut esiin myös kysymyksen vanhemmuuden kustannusten jakamisesta tasaisemmin. Kertaakaan hän ei ole sanonut, että kuluja pitäisi siirtää äitien työnantajilta isien työnantajille.
    Kuka kulut sitten maksaisi? Talouskasvusta hyötyneiden kärkijoukko? Pikemminkin taidetaan olla Elinkeinoelämän keskusliiton linjoilla: maksajan pitäisi olla yritysten sijaan valtio, joka jo nyt hoitaa valtaosan kuluista.

Elina Venesmäki