14. lokakuuta 2005
Teksti:

Asunnottomilla on imago-ongelma. Useimpien mielissä he yhdistyvät pahaan hajuun, hoitamattomaan kuontaloon ja raitiovaunuissa häsläämiseen.
    Esimerkiksi minkeillä tilanne on täysin päinvastainen. Pitkine karvaisine häntineen ne ovat varsin suloisia veijareita, joiden ahtaat asuntoolot jaksavat kiinnostaa.
    Tietenkin on väärin asettaa tärkeitä asioita keinotekoisesti vastakkain. Ei silti tarvitse olla mainosguru ymmärtääkseen, onko minkkien vai asunnottomien puolesta helpompi herättää sympatiaa.

Ilman vahvaa kyynisyyttä on vaikea löytää syytä, miksi asunnottomuudesta ei päästä eroon. Suomesta ei löydy yhtään poliitikkoa, joka ei olisi kysyttäessä huolissaan asiasta. Silti asunnottomia on yhä noin 7500, ja asunnottomien edustajat sanovat, että tilanne ei ole parantunut.
    Löytyisiköhän jotain oikeita todisteita, että asunnottomien ongelmista huolehtiminen jää puheiden tasolle?
    Eduskunnan arkistosta ei löydy tältä vaalikaudelta aloitteita, jotka kohdistuisivat suoraan asunnottomiin. Yleisemmin köyhyyteen liittyvien aloitteiden ohessa käsitellään asunnottomuutta kymmenen kertaa. Parisataa edustajaa eivät ole vajaassa kolmessa vuodessa paljoa saaneet aikaan.
    Syksyllä eduskunta hyväksynee esityksen, jonka mukaan toimeentulotuesta ei vähennetä enää seitsemää prosenttia asumiskulujen omavastuuta. Esitys helpottaa ehkä myös asunnottomuutta.
    Omavastuu tuli voimaan 90-luvun lopulla. Nyt vanha tilanne palautetaan, ja sitä voi markkinoida suurenakin humanismina. Välillä voisi harkita tulonsiirtoja rahassa, ei vain veronalennuksina. Mihin on kadonnut vanha periaate, että kun valtio antaa köyhille rahaa, he käyttävät sen kaiken heti ja taloudella menee paremmin?

Samaan aikaan Helsingissä asunnottomilla on entistä vähemmän tilaa. Yksi asuntola on remontissa ja toinen täynnä.
    Kun talvi tulee, koijat, majat, teltat ja luonto alkavat olla huonoja asuinpaikkoja. Ainahan asunnottomia kuolee pakkaseen, mutta tänä vuonna tilanne voi olla vielä pahempi.
    Demareilla, vihreillä ja Vasemmistoliitolla olisi halutessaan enemmistö kaupunginvaltuustossa. Nyt tilapäismajoitukselle on tarvetta.

Tietenkin sitä voisi tehdä jotain itsekin.
    Ensi maanantaina on asunnottomien yö. Se on monivuotinen perinne, jossa yhtenä iltana ja yönä kokoonnutaan toreille värjöttelemään tulien ympärille. Sinne kannattaa mennä, ja muistella samalla, että kaikki eivät lähde illalla takaisin kotiin.
    Toinen vaihtoehto on vielä perinteisempi. Sähköposti tavoittaa kaikki kaupunginvaltuutetut ja apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkosen. Parikymmentä postia saattaisi jo auttaa.

Esa Mäkinen