30. syyskuuta 2005
Teksti:

Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijat kokevat opiskelevansa väärää alaa, eivätkä ole tyytyväisiä opintoihinsa tai elämäänsä yleisellä tasolla, kun heitä vertaa valtiotieteellisen tai käyttäytymistieteellisen tiedekunnan opiskelijoihin.
    Jopa neljä kymmenestä matemaattisluonnontieteellisen opiskelijasta on suunnitellut vaihtavansa pääainetta viimeisen puolen vuoden aikana. Kolmannes opiskelijoista tuntee opiskelevansa väärää alaa ja 29 prosenttia aikoo hakea muuta opiskelupaikkaa ennen valmistumistaan.
    Tiedot ilmenevät Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan julkaisemasta opiskelijoiden hyvinvointiselvityksestä. Siinä tutkittiin opintojensa keskivaiheilla olevia kolmannen vuoden opiskelijoita kolmessa tiedekunnassa. Selvitettävinä asioina olivat esimerkiksi työssäkäynti, eteneminen opinnoissa ja käsitys omasta hyvinvoinnista.
    Tutkimuksen tulokset eivät tarkoita sitä, että matemaattis-luonnontieteellisen opiskelijat olisivat onnettomampia kuin ihmiset ylipäätänsä. Vertailukohta on ainoastaan kasvatus- tieteellisen ja valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijat.

”Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tyytymättömyyteen voi liittyä se, että opiskelijat eivät ole löytäneet omaa opiskelualaansa”, sanoo tutkimuksen tehnyt valtiotieteen ylioppilas Anu Yijälä.
    ”Vaikka ihmisillä menisi opinnoissa hyvin, itsetunnon kannalta on tärkeää, että tekee elämässä sellaista, mikä on mielekästä.”
    Samaa epäilee Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen sosiaalipoliittinen vastaava Maija Jäppinen.
    ”Ehkä monet kokevat Matlun läpikulkupaikaksi. Sinne mennään, koska sisään pääsee helposti ilman pääsykokeita, ja sitten pyritään muualle.”
    Jäppisen mukaan surullista on se, että tutkimuksen tuloksia saadaan vielä kolmannen vuoden opiskelijoilta. Hänen mukaansa olisi mietittävä, pitäisikö pääaineen vaihtamista yliopiston sisällä helpottaa, jotta opiskelijat löytäisivät helpommin oman alansa.
    ”Varsinkin kun opintoaikoja on nyt rajattu, on inhimillisen resurssien haaskausta opiskella kolmatta vuotta alaa, joka ei tunnu omalta”, Jäppinen sanoo.
    Toinen vaihtoehto voisi olla se, että tiedekuntaan otettaisiin vähemmän opiskelijoita.
    ”Sitten panostettaisiin heihin enemmän, jotta saataisiin heidät mukaan opiskeluyhteisöön ja innostumaan opiskeluista.”

Esa Mäkinen

Hyvinvointiselvitys ladattavissa ylioppilaskunnan nettisivuilta.
www.hyy.helsinki.fi/tiedostot/hyvinvointiselvitys2005 (pdf)