Voi voittajia!

T:Teksti:

Ensi maanantaina juhlitaan ainoaa asiaa, joka toisessa maailmansodassa oli hyvää: sen päättymistä. Eurooppaa ja koko maailmaa edelleen riivaavan sotilaallisen uhon nimissä Moskovassa järjestettäviä juhlallisuuksia vietetään ”voiton päivän” kunniaksi.
    Niin sanotun voiton hinta oli hirvittävä.
    Noin 60 miljoonaa ihmistä kuoli. Miljoonat vammautuivat ja menettivät kotinsa. Valtioiden hirmutekojen lista alkaa toki raskaimpana Auschwitzista, mutta se jatkuu siitä Berliinin raiskausten, Stalinin vainojen ja Dresdenin terroripommitusten kautta aina Nagasakin ja Hiroshiman ihmiskokeisiin.
    Voittajat ovat toki aina osanneet kirjoittaa historiansa mieleisekseen.

Voiton päivän juhlapuheissa varmasti hehkutetaan sitä, kuinka Euroopan mantereella on ollut rauha kuusi vuosikymmentä entistä Jugoslaviaa lukuun ottamatta. Eurooppalaiset valtiot ovat kuitenkin osallistuneet sotiin. Parhaillaankin Italia, Iso-Britannia ja Viro sotivat Irakissa – toki maantieteellisen Euroopan ulkopuolella.
    En usko, että ihmiskunta on oppinut mitään toisesta maailmansodasta.
    Pelkästään Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen konflikteissa on kuollut 5 miljoonaa ihmistä. 1900-luvulla yhteensä 100 miljoonaa ihmistä menetti väkivaltaisuuksissa henkensä.

Rauha ei ole vain tila, jossa ei sodita. Se on pyrkimys tilanteeseen, jossa halua tai edes keinoja sotimiseen ei ole. Näin määriteltynä rauhaa ei voi saavuttaa, mutta siihen pitää pyrkiä jatkuvasti. Kylmän sodan aikana rauhan vaatiminen oli onttoa. Siitä huolimatta rauhasta ja rauhanpyrkimyksistä edes puhuttiin.
    Varustautumiseen käytetään nykyään enemmän rahaa kuin koskaan. Tukholman rauhantutkimusinstituutin mukaan armeijoille syydetään 730 miljardia euroa vuodessa.
    Aseisiin ja armeijoihin haaskaavat rahaa yhtä lailla rikas länsi ja kehitysavun saajat. Jos edes puolet tästä summasta käytettäisiin tutkimukseen ja kehitykseen, maailma olisi vuosikymmenen kuluttua paljon turvallisempi.
    Ensimmäisenä vuonna 380 miljardilla eurolla saisi kaikille puhdasta juomavettä. Toisena vuonna summa voitaisiin säätiöidä aidsrokotteen kehittelyyn. Kolmantena vuonna rahat voitaisiin pistää saasteettoman fuusiovoimalan rakentamiseen.
    Utopiaa? Kyllä.
    Järkevää? No, 380 miljardilla saa vielä aika monta pyssyä.

Esa Mäkinen