20. toukokuuta 2005
Teksti:

Puolustusvoimat on kerännyt tietoja siviilipalvelusmiesten terveydentilasta vastoin lakia, selviää eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisusta. Kotiutettavien siviilipalvelusmiesten henkilöasiakirjat on lähetetty arkistoitaviksi siviilipalveluskeskukseen. Sieltä niiden kopiot on toimitettu edelleen palvelusmiehen kotipaikan sotilasläänin esikuntaan. Tiedoissa ovat mukana myös lääkärintarkastuksen tiedot.
    Siviilipalvelusmiehen omaa kantaa tietojen luovutukseen ei kysytä.
    Puolustusvoimat perustelee käytäntöä sillä, että lain mukaan siviilipalvelusmiehet ovat vapautettuja asepalveluksesta vain rauhan aikana. Jos heitä joudutaan poikkeusoloissa värväämään, puolustusvoimat haluaa tietää heidän terveydentilansa.
    Komentajakapteeni Jyrki Kivelä pääesikunnan asevelvollisuusosastolta ei ymmärrä, miksi asiasta on nostettu metakka.
    ”Kyse on siviilipalvelusmiesten omasta edusta”, hän sanoo.
    ”Kun meillä on tarkat tiedot, emme vahingossa koeta komentaa ketään tehtäviin, joita hänen terveytensä ei salli.”

Eduskunnan oikeusasiamiehen mukaan nykyinen käytäntö on lainvastainen. Uuden perustuslain mukaan yksilön arkaluontoisia tietoja voidaan luovuttaa vain henkilön suostumuksella tai erillisellä lailla. Tällaista tietojen luovuttamisesta ei ole säädetty.
    Päätöksen antanut apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläinen toteaa tietojen luovutuksen olevan vakiintunut käytäntö, jonka jatkuminen on asevelvollisuuslakia hyväksyttäessä ilmeisesti ollut tarkoitus hyväksyä. Asian korjaamiseen riittää hänen mukaansa asetusmuutos, jossa laajennetaan puolustusvoimien tiedonsaantioikeutta.
    Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää ei näe asiaa yhtä ongelmattomana.
    ”Tässä on kyse ihmisen yksityisyydestä. Minusta on selvää, ettei tietojen luovuttamisesta voi päättää asetustasolla. Siihen tarvitaan lainmuutos”, hän toteaa.
    ”Ja lakia muutettaessa on aina myös tilaisuus sille keskustelulle, tarvitaanko lakia lainkaan.”
    Kirjoittaessaan asetusmuutoksesta eduskunnan oikeusasiamies viittaa asevelvollisuuslakiin, joka on peräisin ajalta ennen uutta perustuslakia. Mäenpää huomauttaa uuden lainsäädännön suhtautuvan suojaavan yksityisyyttä selvästi tiukemmin.

Aseistakieltäytyjäliiton lakiasiainsihteeri Juha Keltti
pitää tietojenkeruuta vieläkin ongelmallisempana.
    ”Tässä törmätään siihen, että aseistakieltäytyjäkin voidaan kutsua sodan aikana asevelvollisuuslain mukaiseen palvelukseen. Vaikka oikeus kieltäytyä sotilaallisesta maanpuolustuksesta on turvattu perustuslaissa, ei asevelvollisuutta säätelevää lainsäädäntöä ole asianmukaisesti korjattu,” Keltti huomauttaa.
    Hän kertoo myös YK:n ihmisoikeuskomitean ilmaisseen viime marraskuussa huolensa siitä, ettei aseistakieltäytyjien oikeuksia ole Suomessa kunnolla turvattu. Ainoa peruste siviilipalvelusmiesten terveystietojen luovuttamiseksi armeijalle on heidän palvelukseen kutsumisen helpottaminen. Nyt sitä tehdään lisäksi rauhan aikana.
    ”Tietojen luovuttaminen on lopetettava heti”, Keltti vaatii.
    Hänen mukaansa rikoksenkin tunnusmerkistö saattaa jo täyttyä.

Juha Merimaa