08. huhtikuuta 2005
Teksti:

Oikeusministeriö on päättänyt luoda maahan joukon think tankeja eli ajatushautomoitta, jotka uskaltavat tehdä vapaampia ja radikaalimpia yhteiskunnallisia ehdotuksia kuin ministeriöt tai kansanedustajat. Englanninkielisessä maailmassa tällaiset yhteiskunnalliset tutkimuslaitokset osallistuvat perinteisesti vahvasti julkiseen keskusteluun.
    Suomessa aloitetaan globalisaatioselvityksillä. Oikeusministeriö on myöntänyt rahaa puolueita lähellä oleville koulutus- ja tutkimussäätiöille, joilta odotetaan vastineeksi tuoreita visioita sisältäviä raportteja vuoden loppuun mennessä. Näkökulmansa globalisaatioon tekijät saavat valita itse.
    Kokeilu on osa kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaa, eikä pysyviä tutkimuslaitoksia ole perustettu. Oikeusministeriön ohjelmajohtaja Seppo Niemelä toivoo kuitenkin, että think tankit jäisivät eloon. Hänen mukaansa Suomessa demokratiaa tukeva, vaihtoehtoja etsivä tutkimus on ollut lamassa.
    ”On tärkeää, että hyvinvointiin vaikuttavista asioista päätetään vasta perusteltujen vaihtoehtojen pohtimisen ja kunnon kansalaiskeskustelun jälkeen.”

Akateemiseen tutkimukseen verrattuna think tankien työ on yleensä avoimesti sitoutunutta esimerkiksi johonkin poliittiseen suuntaukseen, ympäristöaatteeseen tai yritykseen. Aatteellisuus ei silti sulje pois vakavasti otettavia tutkijoita. Siksi niiden on helppo palkata ajattelijoita, jotka allekirjoittavat saman yhteiskunnallisen näkemyksen, mutteivät halua puoluepolitiikan leimaa.

Oikeusministeriön nyt tukemat säätiöt ovat lähellä puolueita, mutteivät niihin sitoutuneita. Useimmat hankkivat perusrahoituksensa itsenäisesti, eivätkä saa kokeiluun rahaa puolueilta. Säätiöt toivovat tietenkin, että niiden taustapuolueet ammentavat raporteista ajatuksia esimerkiksi puolueohjelman valmistelussa.
    ”Epäilen että raportissamme on paljon sellaista, mille ei puolueessa suoranaisesti taputeta. Osa materiaalista kuitenkin herättää varmasti keskustelua ja toivottavasti uusia ajatuksia”, sanoo tutkija Matti Kalliokoski, joka johtaa keskustahenkisen Maaseudun sivistysliiton think tank -hanketta. Sen otsikkona on Globalisaatio ja kansallistunne.
    ”Kysymme, kenen turvallisuudesta ja hyvinvoinnista suomalaiset ovat globalisoituvassa maailmassa vastuussa”, Kalliokoski sanoo.
    Hän on saanut toteuttajajoukkoonsa kovia tekijöitä, muun muassa presidentti Ahtisaaren Crisis Management Intiative -yhdistystä johtavan Pauliina Arolan, Kirkon ulkomaanavun johtajan Antti Pentikäisen ja ulkoasiainvaliokunnan apulaissihteerin Jukka Salovaaran.
    Kalliokoski on innostunut tulevasta.
    ”On mielenkiintoista, että Suomen johtava think tank on ollut valtiovarainministeriö. Puolueissa yhteiskunnallisten tavoitteiden asettelu on jäänyt jalkoihin. Pohditaan vain, kuinka selvitä seuraavista vaaleista.”

Vihreissä piireissä nimet ovat vähintään yhtä uskottavia kuin keskustalaisissa. Mukana ovat Vihreän liiton puheenjohtaja Osmo Soininvaara ja varapuheenjohtaja Anni Sinnemäki. Hanketta koordinoiva Aleksi Neuvonen painottaa kuitenkin, että siinä visioidaan ilman poliittisia kahleita. Joukossa on myös sitoutumattomia tutkijoita, joista osa ei halua nimeään julkisuuteen.
    Vihreä sivistys- ja opintokeskus Visio valitsi aiheekseen Globalisaatio ja hyvinvointipalvelut. Tarkoituksena on miettiä, kuinka globalisaatiokehitys vaikuttaa Suomen hyvinvointipalveluihin ja kuinka tasa-arvoinen palvelutarjonta voidaan taata tulevaisuudessa.

Vasemmistoliittoa lähellä toimivan Kansan Sivistystyön Liiton julkaisun otsikkona on Työ, demokratia ja globalisaatio. Liitto selvittää, mitä globalisaatio on tehnyt suomalaisille yrityksille ja erityisesti niiden työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksille.
    ”Ensivaikutelma globalisaatiosta on paha. Haluamme kääntää asetelman ylösalaisin ja viestittää, että se voi olla iloinen ja yhdistävä asia, johon voi tiukan paikan tullen vaikuttaa”, pääsihteeri Erkki Koskiniemi sanoo.

Demariympyröissä luvassa on pohdintaa globalisaation vaikutuksista EU-Suomen työelämään ja hyvinvointiin. Toteuttajana on SDP:tä lähellä olevat Työväen Sivistysliitto ja Työväen akatemia.
    ”Haluamme auttaa ymmärtämään, miten työelämä ja hyvinvointiyhteiskunta ovat muuttuneet”, sanoo sivistysliiton pääsihteeri Jorma Turunen.
    Osa raportista käsittelee työn ja hyvinvoinnin muutoksia vuodesta 1975 alkaen. Loppuosa toteutetaan kokoamalla eriikäisten ihmisten työelämäkokemuksia seminaareissa, nettikeskusteluissa ja kursseilla.

Kokoomushenkisten Paasikiviopiston
ja Kansan sivistysliiton hankkeen nimi on Eturyhmäajattelusta globalisaation yksilökeskeiseen tulkintaan ja vaikutusten jäsentämiseen.
    Paasikiviopiston rehtori Marja-Riitta Heikkilän mukaan globalisaation vaikutuksia pohditaan yksilön kannalta. ”Järjestämme ryhmäkeskusteluja muun muassa opistomme senioriakatemiassa. Nuoret opiskelijamme pohtivat asiaa saksalaisen ystävyysopiston kanssa”, hän kertoo.

Think Tank -hanke saa osallistujilta yksimielistä kiitosta. Tulevien julkaisujen aiheet ja toteutustyylit vaikuttavat kuitenkin melko samanlaisilta. Odotetaanko poliittista sävyä tunnustavilta think tankeilta liikaa maassa, jossa oikeiston ja vasemmiston välinen ero on usein pieni?
    ”En usko, että oikeisto-vasemmistoasetelma voi yksin pitää yllä tarpeeksi relevanttia kansalaiskeskustelua”, valtio-opin professori Markku Temmes sanoo.
    Hän muistuttaa kuitenkin, että esimerkiksi ympäristöliike, kirkko ja yritysmaailma luovat jo nyt omaa tutkimustaan ja keskustelevat vilkkaasti. Temmeksen mukaan puolueita pitäisikin tukea nykyistä enemmän, jotta ne pysyisivät mukana kehityksessä.
    ”Kysymys on demokratian käytännön edellytyksistä. Ne ovat olleet Suomessa heikot.”

Elina Kervinen
kuva Jan Konsin