’Ja seuraavaksi äänessä on lemmentohtori Antero Sopanen, rakkauden kimittävä Jari Sarasvuo.”
Ei, kyseessä ei ole radio-ohjelma. Suomeenkin on vähitellen alkanut rantautua Yhdyvalloissa ja Euroopassa muoti-ilmiöksi noussut podcasting. Suomeksi ilmiötä voisi kutsua vaikkapa ääniblogaamiseksi, kun kyse on netissä julkaistavasta äänipäiväkirjasta.
Yksi ensimmäisistä suomalaisista ääniblogin pitäjistä on Janne Toivoniemi. Hänkin on julkaissut vasta yhden lähetyksen.
Antero Sopanen on Toivoniemen keksimä hahmo, joka antaa iskuvinkkejä naisen puutteessa oleville miehille. Toivoniemi suunnittelee julkaisevansa jatkossa ääniblogia säännöllisesti osana tekstiblogiaan. Jatkossakin Toivoniemen lähetyksissä esiintyy vain keksittyjä vieraita.
”Ei tämä tunnu eroavan paljoa tavallisesta blogaamisesta”, siviilissä it-alalla työskentelevä Toivoniemi sanoo.
”Tosin ihmiset tuntuvat kommenttien perusteella ottavan tämän paljon henkilökohtaisempana kuin kirjoitetun tekstin.”
Internetistä löytyy tällä hetkellä noin 5 000 ääniblogia.
Kasvu on ollut räjähdysmäistä. Maailman ensimmäisen ääniblogin julkaisi MTV:n entinen juontaja Adam Curry 13. elokuuta 2004. Verkossa on toki julkaistu ääntä aikaisemminkin, mutta Curryn keksintö oli tietokoneohjelma nimeltä Ipodder. Se tekee ääniblogien julkaisemisesta ja kuuntelemisesta vaivatonta. Vasta Ipodderin myötä ääniblogaamisesta on tullut ilmiö.
Ohjelman toimintaidea on yksinkertainen. Se tarkkailee käyttäjän haluamien ääniblogien nettisivuja internetissä ja siirtää uudet ääniblogimerkinnät automaattisesti käyttäjän koneelle tai kannettavaan MP3-soittimeen. Ohjelma toimii erityisen hyvin Applen iPod-soittimen kanssa, ja tästä on peräisin englanninkielinen termi podcasting.
Janne Toivoniemi on suomalainen podcasting-pioneeri.
Janne Toivoniemi sanoo ääniblogin tekemisen olleen erittäin helppoa, mutta se vei paljon aikaa. Kahdeksan minuutin äänitteen tekemiseen Toivoniemeltä kului kuusi tuntia.
Toivoniemi oli pohtinut ääniblogin tekemistä jo pitkään, kunnes luki teknouskovaisten Wired-lehdestä artikkelin, jossa juuri Adam Curry kertoi omasta blogistaan. Se oli viimeinen kimmoke.
Vaikka ääniblogin tekemiseen tarvittavat ohjelmistot ovat ilmaisia, Toivoniemi epäilee, että ääniblogit eivät yleisty Suomessa. Niiden tarvitsemia teknisiä valmiuksia kun ei ole tarjolla.
”Suomalaiset internet-palveluntarjoajat ovat surkeita. Kovalevytila maksaa tolkuttomasti, kaista on kapea kuin mikä, ja yhteydet ovat ylipäätänsä kalliita. Ei Suomessa eletä missään tietoyhteiskunnassa.”
Palveluntarjoajien kannalta ääniblogit ovat vaativia, koska äänitiedostot vievät paljon levytilaa ja tietoliikenteen kaistanleveyttä.
Yhdysvalloissa ja Britanniassa ääniblogaaminen on jo iso trendi. Google-hakukoneesta löytyy hakusanalla podcasting noin kaksi miljoonaa osumaa. Irlannissa kaupallinen treffipalvelu tarjoaa mahdollisuutta jättää ääniviestejä. Yhdysvaltalainen senaattori John Edwards ryhtyi maaliskuussa julkaisemaan omaa ääniblogiaan.
Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksen radiotyön lehtori Marko Ala-Fossi vertaa ääniblogeja ilmiönä ensimmäisiin paikallisradioihin. Tekijöiden ei tarvitse olla ammattilaisia, eikä kuuntelijoitakaan tarvita monta.
”Ääniblogaamisen idea on se, että kertomisen riemusta päästään tekemään ohjelmaa.”
Suurimpana kysymysmerkkinä Ala-Fossi pitää sitä, löytyykö ääniblogaajilta tarpeeksi sanottavaa. Yhdysvaltain suosituimmat ääniblogit ovat entisten radio- ja tv-ammattilaisten tekemiä. Suosio ruokkii suosiota, ja Ala- Fossin mukaan tavallisen ihmisen on vaikea nousta tyhjästä suosituksi ääniblogaajaksi.
”Toisaalta on sellaisia ihmisiä, joille ei ole löytynyt kanavia perinteisessä radiossa. Enemmänkin moniin radioihin on palkattu niitä ihmisiä, joilla ei oikeasti ole sanottavaa, koska ei haluta riskeerata hienoa soittolistaa poikkipuolisilla kommenteilla biisien välissä.”
Erityisesti julkisen palvelun yleisradiot ympäri maailmaa ovat olleet kiinnostuneita ääniblogeista. Ne haluavat julkaista radioohjelmia samalla tekniikalla. Tarkoituksena on kohentaa radion asemaa medioiden joukossa ja tehdä radiosta jälleen kiinnostava viestintäväline.
Iso-Britannian yleisradio BBC aloitti syyskuussa omat nettilähetyksensä.
Yhtiön interaktiivisesta radiosta vastaava johtaja Chris Kimber kertoo, että niillä on viikoittain jo 25 000 kuuntelijaa.
”Olemme kiinnostuneita uudenlaisista tavoista jaella radio-ohjelmia. Netin kautta levitettävä radio-ohjelma on selkeästi uusi jakelukanava”, Kimber sanoo.
”Ääniblogaamisen hyvä puoli on se, että kuuntelijan ei tarvitse olla jatkuvasti yhteydessä internettiin.”
Kimber korostaa että ääniblogaaminen tai podcasting on vain yksi erikoistapaus netin kautta levitettävistä radio-ohjelmista. Olennaisinta on se, että ohjelmia on tarjolla netissä yksittäisinä tiedostoina, joita voi ladata kotikoneelle ja kuunnella, milloin huvittaa.
Kimber pitää ääniblogaamisen ja radion nettilevittämisen suurimpana ongelmana tekijöiden oikeuksien suojelemista. Tekijöille pitää korvata työstä, vaikka kyse olisikin netin kautta levitettävästä radiosta.
Lisäksi tiedonsiirto voi koitua kalliiksi, jos käyttäjiä on paljon. Jos ääniblogeja levitettäisiin vertaisverkoissa, tätä ongelmaa ei olisi. Osittain näin jo tapahtuukin.
”Meille tärkein syy näihin kokeiluihin on se, että haluamme pitää radion olennaisena osana mediakenttää. Se onnistuu vain, jos radio on digitaalinen. Erityisesti nuoret ovat kiinnostuneita, ja heidän saamisensa radion ääreen on toinen tärkeä tavoite.”
Myös Suomen Yleisradio suunnittelee aloittavansa radio-ohjelmien välittämisen ääniblogi-muodossa vielä tämän vuoden puolella.
”Tämä on hirveän mielenkiintoinen aihe. Jos siitä riisuu hypen pois päältä, se tarkoittaa käytännössä radio-ohjelmien lataamista omalle koneelle”, Yleisradion uusien palveluiden kehityspäällikkö Tuija Aalto sanoo.
Ennen podcastinglähetysten aloittamista Yleisradion on saatava tekijänoikeusasiat selväksi. Nykyiset sopimukset sallivat vain radion reaaliaikaisen välittämisen netissä. Aallon mukaan ei ole selvää, kattavatko ne myös uudet lähetystavat. Musiikkiohjelmien esitysoikeuksien saamisesta hän ei ole erityisen toiveikas.
Aallolla itsellään on viimeistä huutoa oleva matkapuhelin, jolla hän pystyy kuuntelemaan netistä lataamiaan radio-ohjelmia. Hän epäilee, että kun tällaiset puhelimet yleistyvät ja niiden ominaisuudet paranevat, yhä useampi alkaa kuunnella ohjelmia myös tällä tavoin.
Podcasting pähkinänkuoressa
1. Nauhoitus
Ääniblogin tekijä nauhoittaa tietokoneelleen puhetta äänikortin, mikrofonin ja sopivan ohjelman avulla. Äänitiedosto muutetaan MP3-muotoon.
2. Jakelu
Ääniblogin tekijä siirtää äänitiedoston internetiin. Tämän jälkeen hän tekee tavalliseen blogiinsa merkinnän uudesta ääniblogilähetyksestä. Jos blogiohjelma ei tunne ääniblogeja, täytyy bloginpitäjän vielä lisätä merkintä uudesta tiedostosta blogin tekniseen puoleen, niin sanottuun RSS-tiedostoon.
3. Kuuntelu
Ääniblogin kuuntelija avaa tietokoneensa ja huomaa että Ipodder-ohjelma on löytänyt uuden ääniblogimerkinnän yhdestä sen seuraamasta blogista. Ohjelman voi kuunnella tietokoneen kaiuttimilla, tai sen voi siirtää kannettavaan MP3-soittimeen tai riittävästi varusteltuun matkapuhelimeen ja kuunnella myöhemmin.
Ääniblogaamisen alkuun
www.ipodder.org
Netin laajin luettelo ääniblogeista ja neuvoja, kuinka päästä alkuun kuuntelemisessa ja ääniblogien tekemisessä.
www.dailysourcecode.com
Yhdysvaltalaisen Adam Curryn ääniblogi, joka aloitti koko villityksen.
www.schizoblog.net
Janne Toivoniemen suosittu ja palkittu Schizoblog aloitti pääsiäisenä myös ääniblogaamisen.
www.dotkommuuni.com
Antti Vilpposen blogi, jossa on myös muutama ääniblogilähetys.
Esa Mäkinen
