Ainoa riita jäätelötötteröstä
19-vuotias Ella Nikkilä ja 20-vuotias Visa Mäkelä ovat seurustelleet neljä vuotta. Ella kirjoitti juuri ylioppilaaksi ja asuu edelleen vanhempiensa luona etelähaagalaisessa rivitalossa. Visa opiskelee toista vuotta kemiaa ja asuu veljensä kanssa 60 neliön vuokrakaksiossa Maunulassa. Molemmat käyvät satunnaisesti töissä Postissa. Tulot riippuvat siitä, kuinka usein töissä jaksaa käydä.
Molemmat ovat kasvaneet keskiluokkaisessa perheessä, jossa raha on riittänyt. Samanlaisen taustan ja erillään asumisen vuoksi raha ei ole suhteen huoli. Siitä puhutaan yleensä vain, jos sitä ei ole.
TULOT/KK
+Molemmat saavat palkkaa Postista noin 500 euroa
+Visan opintotuki ja asumislisä yhteensä 404 euroa
+Visa saa isältään reilut 100 euroa
+Ellan asumisen, ruoan, bussikortin ja puhelimen maksavat vanhemmat
+Molemmat saavat satunnaista tukea vanhemmiltaan suurempiin hankintoihin
Yhteensä n. 1 004 euroa
MENOT/KK
-Visan vuokra 325 euroa, lisäksi sähkö ja vesi
-Ruokaan yliopistolla tai muussa lounaspaikassa molemmilla noin 150 euroa, muu ruoka hankitaan suurimmaksi osaksi dyykkaamalla.
-Visan puhelinlasku 20 euroa Muut suuret menoerät:
-Ellalla vaatteet, matkustus, capoeira 280 euroa vuodessa
-Visalla satunnaiset elektroniikka- ostokset, matkustus, capoeira 280 euroa vuodessa
Miten järjestätte rahataloutenne?
E: ”Meillä on tietenkin erilliset rahat, koska asumme eri paikoissa. Kun käymme yhdessä ulkona, maksaa se, jolla on rahaa. Jos lainaan 20 euroa Visalle, pyydän sen takaisin ja toisin päin. Yhdellä lounaalla tai kaljalla ei kuitenkaan ole väliä.”
V: ”Emme pidä kirjaa yhteisistä menoista, emmekä juuri osta asioita yhdessä. Ehkä lahjoja kavereille, jos menemme vaikka juhliin yhdessä.”
Minkälaisia rahankäyttäjiä olette?
V: ”Minä olen säästeliäs. Elän pienellä budjetilla muun muassa, koska dyykkaan melkein kaiken ruoan kauppojen jäteastioista. Dyykkaus on ekologista ja rahaa säästyy. Kerran laskimme, että yhden dyykatun ruokarinkallisen arvo on noin 100 euroa. Viime päivinä on syöty aika hyvin. Olemme tehneet muun muassa kukkoa viinissä ja pippuripihvejä.”
E: ”Joo, Visa on aina pihi. Itse olen tällä hetkellä holtiton. Meillä kotona raha-asioihin on suhtauduttu boheemilla tyylillä, laskut on maksettu silloin, kun ne eivät ole kadonneet. Vastareaktiona olen koettanut opetella tarkkuutta. Tavallisesti siirrän ylimääräiset rahat käyttötililtä säästöön. Nyt on ollut liikaa aikaa käydä vaatekaupoissa, enkä ole jaksanut välittää.”
V: ”Vaatteita ostamme usein kirpputoreilta. Ella käy myös ketjukaupoissa, minä en.”
E: ”Hyvä, pidä toi, sille tielle ei kannata lähteä. Rahaa menee ainakin kerran viikossa myös baariin.”
Mitä ajattelette rahatilanteestanne nyt?
V: ”Se on hyvä. Rahaa on kaikkeen, mitä tarvitsen. En olisi yhtään sen onnellisempi, vaikka rahaa olisi enemmän.”
E: ”Visalla on säästössä potenssiin minun säästöjeni määrä. Minullakin on sen verran, että pääsen ensi kesänä liikkeelle. Olemme lähdössä Kroatiaan. Rahaa jää kyllä säästöön liki joka kuussa, koska vanhemmat maksavat suurimman osan menoista.”
V: ”Minulla tulojen ja menojen tasapaino riippuu kuukaudesta ja siitä, kuinka paljon jaksaa käydä töissä.”
Mikä toisen rahankäytössä ärsyttää?
E: ”Matkoilla höylään kaikki rahani menemään. Visa ei voisi kuvitella tekevänsä niin. Se on välillä hassu kontrasti.”
V: ”Ei ärsytä mikään. Ei edes se, jos joskus sattuisin maksamaan yhteisistä menoista vähän enemmän. Maksan ihan mielelläni.”
E: ”Mieleen tulee vain yksi riita. Visa halusi maksaa molempien jääätelöt Hietsun kirpparireissun päätteeksi, koska minun rahani olivat lopussa. En halunnut aina ottaa toiselta apua. Lopulta Visaakin ärsytti, koska hän olisi tarvinnut rahaa johonkin muuhun. Ihan älytöntä. Lopulta lähdin kävelemään.”
Kallein yksittäinen hankintanne?
E: ”Matkoihin on mennyt paljon. Ostimme juuri lentoliput Etelä-Italiaan. Ne maksoivat 150 euroa kappale.”
V: ”Minä ostin viimeksi uuden näytön tietokoneeseen 200 eurolla.”
Mistä luovutte?
E: ”Ei ole varaa istua baarissa niin usein kuin haluaisin.”
V: ”Oikeastaan en luovu mistään. Olen piiskannut itseäni siitä, että olen viime aikoina kuluttanut niin paljon. Ostin sen näytön lisäksi myös skannerin.”
Mistä haaveilette?
V: ”Jos olisi enemmän rahaa, olisi ostoslistalla asunto. Yhdessä asumisestakin olemme puhuneet, muttemme ole vielä päättäneet mitään.”
E: ”On tärkeätä, että jatkossakin voi matkustaa. Nyt ensiksi pitäisi keksiä, mistä saa rahat kämppään. Aion muuttaa syksyllä kotoa.”
Tehdäänkö kulta taas budjetti?
25-vuotiaat Sanna Oksman-Niemi ja Ari-Pekka Niemi ovat olleet yhdessä kahdeksan vuotta ja avioituivat vuosi sitten.
Pariskunta asuu lapsiensa 2-vuotiaan Eliaksen ja 10 kuukauden ikäisen Aadan kanssa Helsingin Viikinmäessä. Asunto on 74 neliön kerrostalokolmio. Kätilöksi opiskeleva Sanna hoitaa tällä hetkellä lapsia kotona. Ari-Pekka valmistuu pian opettajaksi. Hän pitää parhaillaan välivuotta kirjoittamisen opettajan työstä, jota on tehnyt kolme vuotta Kallion lukiossa.
Sanna on kasvanut yksinhuoltajaperheessä, jossa rahaa oli aina niukalti. Ari- Pekan perhe on ollut hiukan varakkaampi. Pariskunta on omasta mielestään saanut taloutensa sovitettua yhteen kivuttomasti. Rahasta puhutaan, koska sitä on vähän.
TULOT/KK
+Sannan kotihoidontuki 795 euroa
+Lapsilisät 210 euroa kuukaudessa
+Korotonta opintolainaa Ari-Pekan isältä 250 euroa
+Ari-Pekan opintotuki 233 euroa
+Yleinen asumistuki 500 euroa
Yhteensä: 1 988 euroa
MENOT/KK
-Vuokra ja saunavuoro 670 euroa, lisäksi sähkö
-Ruokakauppaan 400-500 euroa
-Puhelinlaskut yhteensä noin 40 euroa
-Ari-Pekan bussikortti noin 30 euroa
Suurimmat muut menoerät: Helsingin Sanomien tilaus, internet- yhteys, vakuutusmaksut, vaatteet itselle ja lapsille
Miten järjestätte rahataloutenne?
A-P: ”Ihaillun järkevästi. Tuttavat taivastelevat aina, miten hyvin tulemme toimeen, vaikka tulot ovat pienet. Laskemme menot tarkkaan. Säästöön jää harvoin.”
S: ”Meillä on aina ollut omat tilit, joilta maksamme kauppalaskut miten milloinkin. Kulut menevät aika tasan luonnostaan. Parin kuukauden välein kaivamme kuitenkin kuitit esille ja tasaamme tilit. Asuminen, ruoka ja lasten kulut maksetaan puoliksi. Omat ostokset kumpikin maksaa itse.”
Minkälaisia rahankäyttäjiä olette?
A-P: ”Hiukan tarjousten perässä juoksijoita. Kun on tiukkaa, teemme pieniä valintoja: ostamme esimerkiksi Riisifruttien sijasta jogurttia. Siinä säästää melkein euron purkilta. Säästämme myös siinä, ettemme polta tupakkaa tai istu kaljalla. Ulkona syömme harvoin.”
S: ”Minä olen meistä taipuvaisempi heräteostoksiin. Ostan vaatteita ja varsinkin alusvaatteita. Vaateshoppailuun meillä ei kyllä olisi paljoa varaa. Ompelen paljon, ja siksi saatan myös haksahtaa kangaskaupassa.”
Mitä ajattelette rahatilanteestanne nyt?
S: ”Tulot ja menot ovat suunnilleen tasapainossa, joten olemme tyytyväisiä. Kotihoidon tuki on suurempi kuin opintotukeni olisi. Ihmettelen kuitenkin välillä tukikummallisuuksia. Miksi minimiäitiyspäiväraha on pienempi kuin työttömän peruspäiväraha?
A-P: ”Lapsien synnyttyä rahatilanne on muuttunut yllättävän vähän. Tuet kattavat lisäkulut melko hyvin. Olemme myös saaneet paljon lastenvaatteita ja -tarvikkeita lahjaksi ja käytettynä. Kestovaippoja käyttämällä säästää aika paljon. ”
Mikä toisen rahan käytössä ärsyttää?
S: ”Emme riitele rahasta. Enemmänkin siitä, että minä en jaksaisi puhua rahankäytöstä. Ari-Pekka tulee aina sanomaan, että tehdään taas kulta budjetti. Hän ei kestä sitä, jos saldo tilillä lähenee olematonta. Minua ei oikeastaan ärsytä mikään. Joskus Ari- Pekka villiintyy kirja-alessa ja ostaa kalliita levyjä tai välipaloja. Se ei haittaa. Itsepähän maksaa.”
A-P: ”Sanna on välillä lepsu. Hän antaa tilinsä mennä hiukan liian helposti nollille tai miinukselle. En myöskään ymmärrä kaikkia kangashankintoja. Kuitenkin kun minulle perustellaan, tajuan, että itse tehty lasten goretex-haalari on paljon halvempi kuin kaupasta hankittu.”
Kallein yksittäinen hankintanne?
A-P: ”Tietokone, eikä se ollut kallis. Koottiin itse osista.”
Mistä luovutte?
A-P: ”Jos ajatellaan vaikka ruokakauppaa, niin emme juuri mistään. Emme kuitenkaan kokkaa sisäfilettä, vaan ennemmin kanaa. Ruokavaliomme on melko säästäväinen.”
S: ”Rakastamme matkustamista, eikä siitä onneksi ole jouduttu tinkimään.”
A-P: ”Vanhempamme haluavat meidät reissuilleen mukaan, jotta saisivat olla lastenlastensa kanssa. He maksavat siis lennot ja hotellit.”
Mistä haaveilette?
S: ”Parhaassa tilanteessa saisimme ostettua omakotitalon, jossa olisi puutarha ja sauna, mieluiten meren rannalta. Tosiasiallinen vaihtoehto taitaa olla kerrostaloasunto Myllypurosta tai rivari Vantaalta.”
A-P: ”Pitäisimme mielellämme myös autoa ja ostaisimme varmasti useammin uusia vaatteita itselle ja lapsille.”
Kolikkokupin jälkeistä elämää
29-vuotias Niina Mäkeläinen ja 33-vuotias Petja Partanen ovat seurustelleet kahdeksan vuotta. Pariskunta asuu vuokralla 70 neliön puurivitalossa Vallilassa. Niina on kuukausipalkkaisessa työssä Yleisradion kulttuuritoimituksessa ja ennustaa saavansa kotimaisen kirjallisuuden opintonsa valmiiksi pian. Teknillisestä korkeakoulusta valmistunut Petja on kuukausipalkkainen tuottaja ja osakas viestintäyhtiö T-mediassa.
Niina on kasvanut työläisperheessä, jossa rahaa oli niukalti ja säästäväisyys oli hyve. Petjan keskiluokkaisessa kodissa raha ei ollut ongelma. Pariskunta sanoo sovittaneensa taloutensa yhteen ongelmitta. Talousasioista ei puhuta. Se maksaa, jonka lompakko on lähimpänä.
TULOT/KK
+Niinan palkka: 2 400 euroa
+Petjan palkka 3 100 euroa
+Petjan satunnaiset osinkotulot T-mediasta
Yhteensä n. 5 500 euroa
MENOT/KK
-Vuokra 650 euroa, lisäksi vesi ja sähkö
-Ruokakauppaan noin 300 euroa
-Lounaat ja illalliset ravintoloissa 300-400 euroa
-Niinan opintolainan lyhennys 100 euroa kuussa.
-Petjan opintolainan lyhennys noin 200 euroa kuussa.
Muut suuret menoerät:
-Niinalla vaatteet, elokuvat, teatterit ja baarit, puhelin
-Petjalla moottoripyörän ylläpito kesäisin, baarit, konsertit, ammatti- liiton jäsenmaksu 300 euroa vuodessa
Miten järjestätte rahataloutenne?
N: ”Meillä on aina ollut periaatteessa omat rahat. Käytännössä tilanne on muuttunut ajan myötä. Feministinä minua harmittaa vähän se, kuinka pitkään olen elänyt miehen siivellä. Petja oli jo töissä, kun minä opiskelin. Rahataloutta tasapainotettiin niin sanotulla kolikkokuppikäytännöllä. Petja jätti muka vahingossa eteisen pöydällä olleeseen kuppiin hiluja. Minä poimin ne siitä taskuuni.
P: ”Joo, olihan se kolikkokuppi aika eriskummallinen. Kun Niina meni kokopäivätöihin, ilmoitin, että tästä lähtien pannaan menot puoliksi. Maksoin sitä ennen myös suuren osan yhteisistä huveista. Niina ei olisi muuten päässyt konsertteihin tai muihin tapahtumiin. ”
Minkälaisia rahankäyttäjiä olette?
N: ”En mielelläni ajattele rahaa. En ole kuitenkaan holtiton sillä tavalla, että hankkiutuisin velkakierteeseen. Oikeastaan ihmettelen edelleen, kuinka kummallista on, kun on varaa tehdä melkein mitä vaan. Elin pitkään todella vähällä.”
P: ”Minä en mielelläni osta mitään. Minulla jää säästöön ihan reilusti joka kuussa. En halua haalia tavaraa ympärilleni. Saatan joskus innostua jostakin projektista, johon menee rahaa. Nyt esimerkiksi moottoripyöristä.
N: ”Minulla ei jää yleensä mitään säästöön. Nytkin elän jo Visan varassa, vaikkei ole edes kuun puoliväli. Eniten menee varmaan vaatekauppoihin, leffoihin ja ravintoloihin. Käymme kaljalla ja ulkona syömässä pari kertaa viikossa. ”
P: ”Ruokakaupassa käydään lähi-Alepassa. Niina valitsee mielellään luomua. Siihen kuluu hieman tavallista enemmän.”
Mitä ajattelette rahatilanteestanne nyt?
N: ”Tilanne on todella hyvä, varsinkin jos vertaan opiskeluaikaan. Ärsyttävää on ainoastaan se, että naisena saan vähemmän palkkaa kuin talouden mies.”
P: ”Meillä on varaa kuluttaa kaiken maailman huveihin ja matkusteluun. En usko, että olo olisi yhtään sen parempi, vaikka olisimme rikkaampia.”
Mikä toisen rahan käytössä ärsyttää?
P: ”Ei minua ärsytä, lähinnä huvittaa. Hämmästelen Niinan viehtymystä ostaa kauheasti kaikkea tavaraa ja vaatteita. Matkustimme vastikään Intiassa. Sain raahata Niinan ostoskuormaa ympäriinsä: erilaisia patsaita, kahdeksaa hametta ja paria sari-mekkoa.”
N: ”Ei minua varmaan ärsytä mikään. En edes muista, että olisimme riidelleet rahasta.
Ei siitä edes yleensä puhuta. Enemmän me tappelemme sisustuksesta. Minä haluan paljon, värikästä ja kiiltävää. Petja on minimalisti.”
Kallein yksittäinen hankintanne?
P: ”Yhteisistä asioista se on varmasti sohva, jonka ostin kaverilta. Se on olympiavuonna 1952 valmistunut Iskun vai oliko se Askon vuodesohva. Maksoi 1 000 euroa.”
N: ”Joo, siinä oli joku meriheinätäyte, vai oliko se merivilla?”
Mistä luovutte?
N: ”Tämä kuulostaa nyt todella porvarilliselta. Viimeksi olemme luopuneet nojatuolien päällystämisestä. Melkein joka päivä jätän ostamatta jonkun todella ihanan vaatteen hinnan vuoksi. Kun saldo lähenee nollaa, tingin heräteostoksista ja ehkä ulkona syömisestä.”
P: ”Minun ei ole viime aikoina tarvinnut säästellä, kun en edes tykkää ostamisesta.”
Mistä haaveilette?
N: ”Haluatko sä Petja ostaa asunnon?”
P: ”No en. Tilanne, jossa lainaa ja rahankäyttöä ei tarvitse ajatella on todella mukava. Olemme juuri sellaisia tyypillisiä tuplatulot, ei lapsia -ihmisiä.”
N: ”Varmasti ainoa sellainen suurempi rahaan liittyvä haave on kaverien kanssa suunniteltu kesäkommuuni kauniissa paikassa, esimerkiksi Billnäsissä. Joku sellainen vanha tunnelmallinen talo, jossa voisi viettää kesää.”
Perustoimeentulo tärkeää, ihmissuhteet tärkeämpiä
– Opiskelijoiden keskimääräiset bruttotulot vuonna 2002 olivat 9432 euroa.
– Raha aiheuttaa ajoittain stressiä 67 prosentille opiskelijoista.
– 20-24 -vuotiaiden suomalaisten keskimääräiset bruttovuositulot ovat 10 272 euroa. 25-34 -vuotiaat tienasivat 20 256 euroa.
– 21-30 -vuotiaista suomalaisista 3 % tulee toimeen erinomaisesti. 20 % kokee pärjää- vänsä mukavasti ja 59 % pärjää, kun kuluttaa harkiten. 16%:lla on vaikeuksia tulla toi- meen.
– 25-34 suomalaisista noin 60 prosenttia säästää tällä hetkellä vähän. 24 prosentin tulot ja menot ovat tasapainossa ja reilut 4 prosenttia velkaantuu. 15-24 -vuotiaiden kohdalla samat prosenttiluvut ovat 55, 28 ja 3.
– 83 % suomalaisista hyviä perhesuhteita onnellisuuden kannalta erittäin tärkeänä. Perustoimeentulo on erittäin tärkeä onnellisuuden lähde 43 %:lle ja hyvät tulot, varakkuus ja korkea elintaso 4 %:lle suomalaisista.
Lähteet: Selvitys Helsingin yliopiston opiskelijoiden taloudellisesta tilanteesta 2002-2003, tulo- ja varallisuustilasto 2001, Onnellisuuden vaikea yhtälö, EVA:n kansallinen arvo- ja asenne tutkimus 2005
Elina Kervinen
kuvat Timo Wright
