Matkalla päähenkilöksi

T:Teksti:

Mikko Reitalan esikoisromaani Päähenkilö on kuin rahanhimoisen leipurin leipä. Pinta on komea ja maku on kohdallaan. Kuoren alla on kuitenkin paljon tyhjää.
    Kirja alkaa 2000-luvun korealla kaupunkilaisnäkymällä. Kolmenkympin korvilla oleva Terho elää ulkoisesti hyvää elämää. Milena-vaimo on Demi Mooren näköinen ja varoissaan. Pariskunta asuu Kulosaaren luksusasunnossa ja järjestää viikonloppuisin hulppeita bileitä. Viikolla joutoaika kuluu Stockan merkkivaateosastolla.
    Komeiden kulissien takana Terho on levoton ja ajattelee täyttävänsä tyhjyyden lapsella. Milena-vaimo syö kuitenkin salaa ehkäisypillereitä ja juo päälle gintonicia. Nainen elelee lokoisasti miehensä ja isänsä ex-ministeri Tannerin rahoilla, eikä halua etsiä töitä.
    Terhon oma hyväpalkkainen vakuutusyhtiötyö on niin ikään appiukon ansiota. Kun tämä yhtäkkiä kuolee, alkavat pariskunnan kulissit huojua. Terhon ura menee uusiksi ja avioliitto rakoilee. Mies huomaa näytelleensä vuosia oman elämänsä sivuroolia.

Reitala tunnetaan ennen muuta näyttelijänä. Kirjoittajana hän ei silti ole noviisi. Ennen esikoisteostaan mies on laatinut tekstejä Q-teatterille ja käsikirjoituksia televisiosarjoihin. Kokemuksen huomaa. Päähenkilö on omassa kevyessä lajissaan monin paikoin taidokasta tavaraa. Kirjan repliikit ovat jouhevia ja soljuvat kuin näyttämöllä. Tapahtumat etenevät hyvin harkitulla rytmillä kohtauksesta toiseen säilyttäen jatkuvan jännitteen. Lukeminen on mukavaa.
    Kirjan suurin heikkous on henkilökuvauksen ohuus. Reitala on luonut joukon herkullisia hahmoja, muttei valitettavasti käytä näiden tarjoamia mahdollisuuksia. Etenkin päähenkilö Terhossa olisi ainesta mielenkiintoiseksi romaanihenkilöksi. Hän on oikean ihmisen tavoin ristiriitainen: samanaikaisesti sympaattinen ja kiero, järkevä ja epälooginen. Lukijalle miehen tunteista ja ajatuksista välittyy kuitenkin vain pintaraapaisu. Loppua ei voi lukea edes rivien välistä.
    Kun Päähenkilön plussat ja miinukset laskee yhteen, tuloksena on kelpo lukuromaani. Kirja on viihdyttävä ja helppo kuvaus 2000- luvun irrallisuudesta, toisilleen vieraista perheenjäsenistä ja sitoutumiskammosta. Terhon turhautuneisuus ja epätietoisuus piirtävät osuvan kuvan siitä maailmasta, jossa onnea tavoitellaan entistä useammin rahalla ja tavaralla.
    Sen syvempiin pohdintoihin Päähenkilö ei innosta. Romaanista jää hiukan turhan tyhjä olo.

Elina Kervinen

Mikko Reitala: Päähenkilö, Otava 2005