08. huhtikuuta 2005
Teksti:

Tuloerot kasvavat edelleen. Olisiko nykyhallituksen pitänyt toimia jotenkin toisin?

Eero Heinäluoma: ”Hallituksen osalta on tehty myös positiivisia toimia. Veronkevennysten painopiste on ollut pienituloisissa ja osinkotulot laitettiin verolle vuoden alusta. Jos SDP:n voima olisi suurempi, olisi veronkevennyksiä voitu kohdistaa enemmän pienituloisille.”

Myös kaikki muut puheenjohtajaehdokkaat ovat samaa mieltä. Veronkevennyksissä olisi pitänyt suosia enemmän pieni- ja keskituloisia.
    Ulkoministeri Erkki Tuomioja huomauttaa, että ne joilla ei ole tuloja, eivät ole hyötyneet veronkevennyksistä lainkaan.
    Oikeusministeri Johannes Koskisen mielestä työntekijöiden olisi pitänyt saada suurempi osa yritysten voitosta, eli reilumpia palkankorotuksia.
    ”Pääomatulojen osuus kokonaistuloista on Suomessa epäterveen korkea. Tähän nähden tehdyt tulopoliittiset ratkaisut ovat olleet hyvin maltillisia”, hän muotoilee.

Tuleeko valtion ottaa lisää velkaa?

Heinäluoma: ”Emme voi elää tulevien sukupolvien kustannuksella. Lähtökohdan pitäisi olla se, että vaalikauden taitteessa budjetti olisi tasapainossa. Pitkällä aikavälillä pitäisi pyrkiä hyvässä suhdannetilanteessa ylijäämäisiin budjetteihin.”

Myös velan suhteen ehdokkaat ovat samoilla linjoilla. Opetusministeri Tuula Haatainen ja Koskinen sekä Tuomioja sanovat kaikki, ettei velkaa tule nykytilanteessa kasvattaa. Jos taloustilanne huononisi, he olisivat kuitenkin valmiita ottamaan velkaa.
    Vapaimmin velan lisäämiseen suhtautuu kansanedustaja Arja Alho. Hänen mielestään investointeja tulee tehdä vaikka velaksi, jos niille on tarvetta.
    ”Olisi tuhlausta antaa esimerkiksi raiteiden ruostua hoidon puutteessa käyttökelvottomiksi.”

Voisiko johtamanne SDP olla mukana hallituksessa, joka veisi Suomen Naton jäseneksi?

Heinäluoma: ”Kysymys ei ole ajankohtainen. Se on minun vastaukseni, muu on jossittelua.”

Kukaan ehdokas ei sano haluavansa Natoon. Kaikki haluavat kuitenkin pitää mahdollisuuden avoimena.
    Alho ja Tuomioja molemmat korostavat, että Naton täytyisi muuttua, ennen kuin liittyminen olisi mahdollista.
    Kaikkein varautunein viisikosta on Koskinen, jonka mukaan Natoon liittyminen edellyttäisi Euroopan sisäisen vakauden järkkymistä.

Tuleeko Helsingin asemaa kuntien ja kaupunkien tuloja tasaavassa valtionosuusjärjestelmässä muuttaa?

Heinäluoma: ”Kuntien valtionosuusjärjestelmässä pitäisi luopua valtiolle jäävästä ylimääräisestä tasauksesta. Näin myös Helsingille jäisi entistä suurempi osa omista verotuloistaan.”

Heinäluoman ehdotus hyödyttäisi kaikkia isoja kuntia. Hän ei kuitenkaan täsmennä, mistä kohtaa valtion budjettia rahat otettaisiin.
    Toisista ehdokkaista ainoastaan Alho sanoi suoraan olevansa valmis muuttamaan nykyistä järjestelmää Helsingin hyväksi.
    Muut kiertelivät kysymystä, Haatainen kuuluttamalla ”parempaa kaupunkipoliittista otetta” ja Koskinen valittamalla järjestelmän kaavamaisuutta.
    Tuomioja sanoi Helsingin tarvitsevan lisää rahaa, mutta ei sanonut, keneltä raha olisi otettava.

Millä tavalla linjanne eroaa muista ehdokkaista?

Heinäluoma: ”En halua vertailla itseäni muihin kandidaatteihin enkä nykyiseen johtoon. Nämä johtopäätökset jätän muiden tehtäviksi. Täytyy muistaa, että SDP ei voi olla pelkkä valtionhoitajapuolue. Politiikan lähtökohtien täytyy olla mukana ihmisten arjessa. Vaaliohjelman teko täytyy avata laajalle kansalaiskeskustelulle.”

Alhon vastaus on kaikista suorin.
    ”En voi verrata linjaani Heinäluoman linjaan koska en tiedä mikä hänen linjansa on.”
    Hän itse kuuluttaa SDP:hen vahvempaa puhetta nykypäivän luokkayhteiskunnasta.
    ”Puolueen pitäisi antaa ääni myös niille, joiden oma ääni ei kuulu.”
    Kukaan ei suostu suoraan vertailemaan itseään muihin ehdokkaisiin. Pieniä omia linjauksia ehdokkaat suostuvat tekemään.
    Tuomioja haluaisi pitää huolta siitä, ettei eriarvoisuus enää kasva.
    Haatainen, 45, kokee itse edustavansa nuorta polvea ja painottavansa naiskysymystä ja kansainvälisiä asioita.
    Koskinen olisi valmis tuomaan ympäristökysymyksiin ”radikaalejakin avauksia”. Hän myöntää silti linjaerojen olevan pohjimmiltaan pieniä.

Ylivoimainen ennakkosuosikki on Eero Heinäluoma. Onko kisa jo käyty?

Heinäluoma: ”Ei se ole. Kilpailuun täytyy lähteä nöyrällä mielellä. Todellinen keskustelu alkaa vasta nyt. Lopputulosta ei tiedetä ennen kuin Jyväskylässä.”

Epäilevimmin omiin mahdollisuuksiinsa suhtautuu Koskinen.
    ”Asetelma ei ole kovin tasa-arvoinen, kun gallupeissa on rummutettu lähes pelkästään yhtä ehdokasta. Lisäksi puoluesihteeri on myös esiintynyt jo nyt monissa puheenjohtajalle ominaisissa rooleissa, mikä on luonut vaikutelmaa jo valitusta perintöprinssistä.” Omiin mahdollisuuksiinsa Koskinen uskoo, jos kisa käytäisiin puhtaalta pöydältä.
    ”Tälle hetkellä siltä ei kylläkään näytä”
    Muut kolme vakuuttavat uskoa mahdollisuuksiinsa. Politiikassa mikään ei ole varmaa, Alho muistuttaa.
    ”Mikä näyttää hullulta tänään voi olla huomenna totta.”

Juha Merimaa

Suomen sosialidemokraattisen puolueen puoluekokous 9.-11.6. Jyväskylässä. Ehdokkaiden mielipiteitä Helsingin Sanomien eduskuntavaalien 2003 vaalikoneessa osoitteessa www.vaalikone.fi/eduskunta2003/