11. maaliskuuta 2005
Teksti:

Tuplatutkintoja tehtailevien opiskelijoiden määrä on lisääntymässä, Helsingin yliopiston kampuksilla arvioidaan.
    ”Kyllä se on yleistynyt”, sanoo valtiotieteellisen tiedekunnan opintoasioiden päällikkö Tuula Hakkola.
    Helsingin yliopistolla kaksoistutkintoon tähtääviä ei ole vielä tilastoitu, mutta Turun yliopistossa trendistä on jo todisteita. Turun yliopistossa useassa pääaineessa opiskelevien määrä kasvoi neljässä vuodessa yli 40 prosenttia, 392 opiskelijasta 558:aan. Turussa usean pääaineen opiskelijoita on runsaat neljä prosenttia kaikista perustutkintoopiskelijoista.
    Helsingin yliopistossa erityisesti valtiotieteellinen tiedekunta on akateemisten moniottelijoiden suosiossa. Tiedekuntaan hyväksytyistä vuosittain kolmanneksella on opinto-oikeus toiseen yliopistoon ja joka kymmenennellä on jo yliopistotutkinto.
    ”Oikeustieteellisessä ja esimerkiksi lääketieteellisessä ei ehkä ole niin suurta painetta kaksoistutkintoihin, sillä ne valmistavat jo itsessään tiettyyn ammattiin”, arvelee opintoasiainpäällikkö Johanna Laisaari oikeustieteellisestä tiedekunnasta.
    Oikeustieteelliseen tulee Laisaaren mukaan aiempaa enemmän AMK-tutkinnon suorittaneita. Myös lyhyiden kansainvälisten tutkintojen ja ohjelmien tekeminen oikeustieteen opintojen jälkeen on lisääntynyt.

”Tuplatutkinnot yleistyvät aina, kun työmarkkinatilanne on huono”, kertoo Helsingin yliopiston rekrytointipalveluiden päällikkö Marika Tammeaid.
    Korkeasti koulutettujen työllisyystilanne on heikentynyt voimakkaasti vuodesta 2001 lähtien. Esimerkiksi työttömiä ekonomeja oli vuoden 2004 marraskuussa runsaat 1200, mikä oli lähes kolmanneksen enemmän kuin kolme vuotta aiemmin.
    ”Vastavalmistuneilla tämä näkyy työllistymisenä opintoja vastaamattomille aloille sekä siinä, että jatketaan opintoja tai tehdään toinen tutkinto”, kertoo Akavan koulutus- ja työvoimapoliittinen sihteeri Heikki Liede.
    Helsingin yliopiston opiskelijarekisteristä löytyy tällä hetkellä 2 124 vähintään kahden korkeakoulututkinnon suorittamiseen oikeutettua opiskelijaa, mikä on noin kahdeksan prosenttia kaikista opiskelijoista. Sitä, kuinka moni lopulta tekee kaksi tutkintoa, ei tiedä kukaan. Osa on alan vaihtajia, osa on ollut toisessa opinto-ohjelmassa vain läpikulkumatkalla. Kovaa läpivetoa on esimerkiksi matemaattisluonnontieteellisessä tiedekunnassa.
    Onko kahdesta tutkinnosta sitten hyötyä työelämään astumisessa?
    Valtiotieteellisen tiedekunnan Tuula Hakkolan mukaan hyötyä ei ole ainakaan niin paljon kuin opiskelijat luulevat.
    ”Opiskelijoilla tuntuu olevan pakkomielle siitä, että työmarkkinat vaativat kahta tutkintoa”, hän sanoo.
    Rekrytointipalveluiden Tammeaid taas kertoo, että työnantajat näyttävät valintatilanteessa suosivan tuplamaistereita. Hän korostaa kuitenkin, että ilman työkokemusta kahdesta tutkinnosta ei ole apua.
    Aiheesta sosiologian gradunsa vuonna 2003 tehneen Linda Ylijoen mukaan osalle kaksoistutkinto on keino vastata kiristyneeseen kilpailuun työmarkkinoilla, mutta osa toista tutkintoa tekevistä on vain päätynyt väärälle alalle ja haluaa viedä molemmat opinnot loppuun.
    Marika Tammeaid viittaa toiseen, nuorten naisten työelämään siirtymistä käsitelleeseen graduun ja sanoo, että epävarmuus työllistymisestä saa kunnianhimoiset naisopiskelijat haalimaan meriittejä.
    ”Joillakin taas syy on se, ettei haluta luopua opiskelijan roolista eikä uskalleta siirtyä työelämään”, hän sanoo.

Koko maassa vuonna 2003 yliopistokoulutuksen aloittaneista reilulla viidellä prosentilla oli entuudestaan jokin ylempi korkeakoulututkinto ja vajaalla kahdeksalla prosentilla AMK-tutkinto. Opetusministeriön yliopistoyksikön johtaja Markku Mattila pitää todennäköisenä, että hakijat jaetaan lähitulevaisuudessa erilaisiin kiintiöihin muun muassa sen mukaan, onko heillä aiempia opintoja tai tutkintoja.
    ”Keskustelussa on noussut esiin sekin vaihtoehto, että opiskelijalla olisi oikeus vain yhteen ilmaiseen tutkintoon, kuten Saksassa on”, Mattila kertoo.

Ammatin etsijä

Laura Rissanen on tutustunut kolmeen pääaineeseen ja kauppakorkeakouluun.

Laura Rissanen, 28, tuli yliopistoon matematiikan opiskelijaksi suoraan lukiosta. Historiasta kiinnostunut Rissanen haki vuonna 1996 poliittisen historian lisäksi kauppakorkeakouluun.
    ”Tuntui, että olisi hyvä saada jokin oikeakin ammatti. Valtsikan tutkinto on niin yleissivistävä.”
    Kahdet opinnot eivät Rissasen mukaan ole hidastaneet hänen valmistumistaan. Hän aikoo tyytyä kandin tutkintoon kauppiksesta, sillä kahden gradun tekeminen ei houkuttele.
    Rissanen on yliopistolla pääaineopiskelijana myös taidehistoriassa. Eikö hänellä jo ole huono omatunto opiskelupaikkojen haalimisesta?
    ”Ei meitä moniopiskelijoita niin paljon ole. Se, ettei yksi tutkinto välttämättä riitä työmarkkinoilla, kertoo ylitarjonnasta. Parempi olisi laskea korkeakoulutettujen määrää.”

Taina Ahtela