Kioto on täällä, mitä sen jälkeen?

T:Teksti:

Kasvihuonekaasujen päästöjä rajoittava Kioton sopimus muuttui todeksi helmikuun puolivälissä. Teollisuusmaita velvoittava sopimus pyrkii vähentämään päästöjä viitisen prosenttia vuoden 1990 tasosta. Siitä, mitä tapahtuu sopimuksen umpeuduttua vuoden 2012 jälkeen, ei ole vielä tietoa.
    ”Suurin este on sopimuksen ulkopuolelle jäänyt USA, jonka mukaan jatkosta ei voi vielä edes puhua. Töitä uutta sopimusta varten tehdään jo silti”, ympäristöjärjestö Dodon ilmastovastaava Sampo Kyllönen kertoo. Järjestö järjesti juhlat Kioton sopimuksen voimaantulon kunniaksi.
    Esimerkiksi EU kiirehtii Yhdysvaltoja mukaan uuteen sopimukseen. Yhdysvallat katsoo kuitenkin, että Kioton kaltainen sopimus on liian kallis ja haittaa maan kilpailukykyä. Velvoitteiden ulkopuolella olevat kehitysmaat, mukaan lukien Kiina, Intia ja Brasilia, taas haluavat suurvallan mukaan, ennen kuin heidän päästörajoituksistaan edes keskustellaan.
    Lisäksi kehitysmaat ihmettelevät, miksi heidän pitäisi jarruttaa teollistumistaan, kun teollisuusmaat ovat itse aiheuttaneet kasvihuoneilmiön päästöillään.
    ”Pitää muistaa oikeudenmukaisuus. Infrastruktuurin ja yhteiskunnan pitää olla riittävän kehittynyt, ennen kuin kehitysmaan voi velvoittaa sopimukseen”, Kyllönen sanoo.
    Edes Suomen sisällä ei ole yksimielisyyttä tavoitteista. Teollisuus, Elinkeinoelämän keskusliitto etunenässä, kyseenalaistaa koko Kioton sopimuksen perustan, tarkat numeeriset tavoitteet. Vaihtoehdoksi järjestö esittää ”parhaita käytäntöjä tai suhteellisia tavoitteita”.

Entä juuri voimaan tullut sopimus? Onko siitä todella hyötyä?
    Dodon tilaisuudessa tunnelma oli innostunut, mutta samalla piilevän vaisu. Puhujat korostivat Kioton merkitystä, mutta tuskailivat samalla sen tehottomuutta. Tutkimusten mukaan päästöjä pitäisi vähentää 60 prosenttia, jotta kasvihuoneilmiö saataisiin pysäytetyksi.
    Tilaisuudessa puhuneen kansanedustaja Oras Tynkkysen (vihr.) mielestä sopimus on vajavainen, mutta iloon on silti aihetta.
    ”Viiden prosentin vähennys on vähän, mutta se voi olla paljon enemmän, jos sitä vertaa päästöjen kehitykseen ilman koko sopimusta”, Tynkkynen huomauttaa.
    Sopimus on Tynkkysen mukaan myös selkeä viesti markkinoille. Yritykset joutuvat nyt tosissaan miettimään, kuinka vähentää päästöjä, kun yhdelle päästötonnille on asetettu selkeä hinta. Tynkkynen korostaa myös Kioton prosessin psykologista puolta.
    ”Ilmastonmuutos otetaan aivan toisella tavoin vakavasti kuin ennen. Se ei ole enää vain ilmastoväen asia, vaan keskusteluun osallistuvat myös liike-elämä ja poliitikot.”

Dodon puheenjohtaja Aleksi Neuvonen kaipaa nyt Kioton sopimuksen jalkauttamista käytäntöön. Esimerkkinä hän mainitsee kunnat, jotka voivat miettiä energiavalintojaan ja kaavoittaa alueensa mahdollisimman järkevästi.
    Sampo Kyllönen muistuttaa yksilöiden vastuusta.
    ”Osta vihreää sähköä, käytä julkisia, vältä lentämistä. Älä valaise tyhjää huonetta, ota laitteet pois valmiustilasta. Myös kännykän laturi kuluttaa virtaa, kun se on tyhjänä pistorasiassa”, Kyllönen kertaa.

Päivi Ala-Risku