Ylioppilaslehti kysyi suomalaisvaikuttajilta, keitä pidetään maan merkittävimpinä nuorina naisina. Selvisi, että nuorten naisten eliitti ponnistaa politiikasta ja kulttuurista. Ylivoimainen voittaja oli keskustan ulkomaankauppaministeri Paula Lehtomäki.

Paula Lehtomäen arvellaan nousevan vielä pääministeriksi.

Piia-Noora Kauppia kiinnostaa pääministerin tehtävä – mutta komission puheenjohtajuus olisi vielä parempi juttu.

Anni Sinnemäki uskoo, että viimeistään kolmekymppisenä naisesta tulee feministi.

Paola Suhonen puhuu pienyrittämisen puolesta.

Tanja Karpela ihmettelee, miksi nuoret haluavat julkkiksiksi.

Maija Vilkkumaa on popteollisuuden tienraivaaja, josta tykkäävät isot ja pienet siskot.

Suomen tunnetuin naislaulaja Tarja Turunen laulaa liedejä, heviä ja joululauluja.

Rosa Meriläisen ravisuttaa eduskunnan tupeita.

Heli Laaksonen on tehnyt murteesta uskottavan välineen runoudelle ja runoudesta keinon sekavan maailman hallintaan.

Opiskelijapoliitikko Elina Moisio nousi sujuvasti aikuisten sarjaan.

Elina Brotherus ammentaa valokuviensa teemoja maalaustaiteesta.

Kansainvälisen diplomatian asiantuntijasta Pauliina Arolasta povataan jopa komissaaria.

Golf-tähti Minea Blomqvist on jo menestyneempi kuin yksikään suomalainen golfin pelaaja koskaan aiemmin, vaikka takana on vasta yksi ammattilaisvuosi.

Kaukana ovat ajat, jolloin keskustapuolue oli politiikan äijägalleria ja maineeltaan jämähtänein. Nyt se on tähditetty rempseällä ministeri Paula Lehtomäellä ja elegantilla ministeri Tanja Karpelalla. Loistavan imagon lisäksi nuoret keskustalaisnaiset ovat keränneet kannuksia pätevyydellään.

Listat ovat muodissa, mutta niitä myös haukutaan.

Opetusministeri Tuula Haatainen ei halua EU:n kansalaisille lukukausimaksuja suomalaisiin yliopistoihin, mutta ei ota vielä kantaa EU:n ulkopuolisista maista tulevien maksuihin.

Kukaan ei ollut halukas pyrkimään puheenjohtajaksi valtiotieteellisen tiedekunnan tiedekuntajärjestöön Kannunvalajiin.

Eduskunnan oikeusasiamiehen mukaan hammashuollon keskittäminen vain alle kuusi vuotta opiskelleille rikkoo lakia.

Naisjatko-opiskelijan asema Helsingin yliopiston valtio-opin laitoksella on miesjatko-opiskelijan asemaa heikompi. Tämä käy ilmi valtio-opin laitoksen tasa-arvotutkimuksesta.

Eläkkeelle jäävä Eero Kurri on kehittänyt opintotukea viidellä vuosikymmenellä.

Kyselykierros osoitti, että sim-korteilta löytyy outoa porukkaa.