26. marraskuuta 2004
Teksti:

Nuoko muka söisivät kukkakaalin rippeitä minun keittiössäni?
    Valkoinen mullalla ja lieroilla täytetty pakasteastia kiertää kädestä käteen Uuden ylioppilastalon uumenissa. Käynnissä on HYY:n ympäristövaliokunnan kurssi, jolla opitaan rakentamaan biojäteastiaa tehokkaampi kierrätyskeino – kerrostalokeittiön matokomposti.
    Ympäristöneuvoja Riikka Hietala kertoo, että Ämmässuon kaatopaikka ei pysty tällä hetkellä käsittelemään kaikkea sinne tulevaa pääkaupunkiseudun biojätettä, vaan osa ajetaan tavallisten roskien sekaan. Biojätteen keräys ei siis ole varma kierrätysvaihtoehto. Matoviljelmä sen sijaan takaa jätteen asianmukaisen käsittelyn.
    ”Kaatopaikan tilanteesta ei pidetä kovasti ääntä, ettei ihmisten kierrätysinto laantuisi. Laajennuksia on onneksi suunnitteilla”, Hietala toteaa.
    Matokomposti on myös tavallista kompostia nopeampi ja lopputuotteena saa todella jytyä tavalliseen multaan sekoitettavaa lannoitetta.

Sopiva astia matokompostille on esimerkiksi muoviämpäri tai tyhjä akvaario.
    Pohjalle asetetaan kymmenen senttiä kostutettua seosainetta: silputtuja munakennoja, turvetta tai hieman maatuneita lehtiä. Ammattilainen lisää mukaan myös hiekkaa edistämään matojen ruoansulatusta.
    Sitten hankitaan itse tuhoajat. Kierrätyskeskus myy tavallisesti kompostiin sopivia tunkiolieroja, mutta tällä hetkellä ne ovat lopussa. Parhaat apajat omatoimiselle etsijälle ovat tavallisten kompostien viileillä reunaosilla tai lantakasojen alla. Parikymmentä lieroa riittää, sillä matokanta jopa kymmenkertaistuu vuodessa.
    Lieroja voi ruokkia millä tahansa biojätteellä. Kasvissyöjätalouksissa farmi toimii parhaiten, sillä lihasta ja kalasta voi syntyä hajua.
    Jätteiden päälle levitetään kosteaa seosainetta ja komposti peitetään muovilla. Syntyvä multa pitää tyhjentää kompostista muutaman kerran vuodessa ja seosaineet uusia. Muuten lierot kärsivät niille itselleen myrkyllisestä ulosteesta.

Kompostin ongelma on se, että se ei aluksi pysty käsittelemään kaikkia talouden biojätteitä. Yksi mato syö päivittäin 0,25 grammaa jätettä ja yksi ihminen tuottaa sitä päivässä noin 200 grammaa. Määrän sulattamiseen tarvitaan siis ainakin 800 matoa. Farmaukseen kuitenkin kiintyy.
    ”Se jätteen hajoaminen on ihan oikeasti tosi hienon näköistä. Mä taidan olla ihan matofriikki”, Riikka Hietala nauraa.

Elina Kervinen

Lisätietoa pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksesta www.pkskierke.fi/.