01. lokakuuta 2004
Teksti:

Äitini on viisas nainen, mutta toivoton idealisti. Kun kävin koulua, äiti sanoi, että erityisesti naisille koulutus kannattaa aina.
    Ei ollut äiti lukenut OECD:n koulutusraporttia. Teollisuusmaiden järjestön tuore Education at a Glance -selvitys kertoi, että mitä korkeammin koulutettu suomalainen nainen on, sitä syvemmässä tulokuopassa hän on miehiin verrattuna.
    OECD:n mukaan korkeasti koulutetut 30-44 -vuotiaat suomalaisnaiset tienaavat 62 prosenttia siitä mitä miehet. Myös vähän koulutettujen naisten ansiot ovat matalampia kuin saman ryhmän miesten, mutta ero on pienempi.
    OECD tilastoi kokonaisansioita, ei kuukausipalkkaa. Suomalaisen naisen palkkaeuro on keskimäärin 80 senttiä.
    Mistä tilastojen ero johtuu? Todennäköisesti kolmekymppisten naisten kokonaisansioita alentavat pätkätöiden välissä koetut työttömyysjaksot, osa-aikatyö ja aika, jonka he käyttävät palkkatöiden ulkopuolella lasten hoitamiseen.
    Edelleen jää avoimeksi, miksi juuri akateemisten naisten ansiot ovat niin paljon pienemmät kuin akateemisten miesten.

OECD:n tilaston lisäksi muut tiedot tukevat epäilystä, että naiset hyötyvät tutkinnoista vähemmän kuin miehet. Päivi Naumanen on selvittänyt väitöskirjassaan, että mitä paremmin koulutettu nainen on, sitä useammin hän työskentelee määräaikaisessa tai tilapäisessä työsuhteessa. Miehillä koulutus joko ei vaikuta asiaan tai parantaa mahdollisuuksia vakityöhön.
    Naisten ansiokuopan täyttäminen edellyttää ”miesten” töiden ja ”naisten” töiden jaon kaventamista sekä miesten ja naisten palkkojen tasaamista aloittain. Ja siskot, palkankorotus on myös teistä kiinni: sitä saa harvoin pyytämättä.
    Vaikka äitini loi minulle väärää tietoisuutta koulutuksen merkityksestä, olisi ollut masentavaa tiedostaa palkkasyrjintä jo lapsena. Jos minulla olisi tytär, minäkin valehtelisin hänelle päin naamaa. Sanoisin, että koulutus on naisten tie tasa-arvoon – ja toivoisin sormet ristissä, että maailma muuttuu nopeasti.
    Jos tytär vaatisi perusteluja, vetoaisin tilastojen sijasta Tarja Haloseen, joka opiskeli juristiksi ja päätyi presidentiksi. Tosin tavalliset juristinaisetkin saavat palkkaa viidesosan vähemmän kuin miehet.

Heli Suominen