15. lokakuuta 2004
Teksti:

Yliopistossa opiskelevista naisista 41 prosenttia ja miehistä 26 prosenttia kärsii terveydellisistä oireista päivittäin.
    Oireista huolimatta 86 prosenttia opiskelijoista arvioi terveydentilansa hyväksi tai melko hyväksi. Tiedot ilmenevät Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön lokakuun alussa julkaisemasta Oireilevan opiskelijan viesti -artikkelikokoelmasta tutkimuksista. Tiedot perustuvat vuonna 2000 tehtyyn valtakunnalliseen yliopisto-opiskelijoiden terveystutkimukseen.
    Viikoittaisesta päänsärystä, huimauksesta ja väsymyksestä kärsii ainakin kolmannes opiskelijoista. Vakavia psyykkisiä oireita, esimerkiksi masentuneisuutta ja unihäiriöitä, on 29 prosentilla opiskelijoista. Erityyppisiä vatsaoireita on neljäsosalla.

Artikkelikokoelman toimittaja,
yhteisöterveyden ylilääkäri Kristiina Kunttu pitää yllättävänä, että fyysisesti koko väestöä parempikuntoiset opiskelijat oireilevat näin vahvasti.
    ”Kyse on stressistä ja ylikuormittumisesta. Kun on sairas, saa hyvän syyn levätä eikä tarvitse yltää huippusuorituksiin”, hän sanoo.
    Kuntun mukaan opiskelijat ovat muun yhteiskunnan tapaan omaksuneet suorituskeskeisen ihmiskuvan.
    Artikkelikokoelman mukaan 33 prosenttia opiskelijoista kokee vaikeaksi saada otetta opiskelusta. Kykyyn opiskella vaikutti muun muassa se, kuinka hyväksi kokee fyysisen ja psyykkisen terveydentilansa.
    Luku on selvästi aiempia tutkimuksia korkeampi. Kristiina Kunttu pitää tärkeänä, että opiskelijoiden terveydentila huomioidaan, jos halutaan opiskelijoiden valmistuvan entistä nopeammin. Heikentynyt opiskelukyky hidastaa opintojen edistymistä, mikä lisää ylikuormitusta entisestään.
    ”Tärkeitä seikkoja ovat hyvä opetus, laadukas ja riittävä opintojen ohjaus sekä se, että opiskelija tuntee kuuluvansa johonkin, esimerkiksi laitosyhteisöön”, Kunttu sanoo.
    Hän korostaa, ettei laitosyhteisöllisyydessä ole kyse rahasta, vaan pitkälti asenteista.

Elina Kervinen