15. lokakuuta 2004
Teksti:

Viime syksenä italian opiskelija Ilona Paukkunen sai laitokseltaan tylyä sähköpostia. Hänen moitittiin käyttävän liikaa oppimiskeskus Aleksandrian tietokoneita. Viesti päättyi kehotukseen siirtyä laitoksen oman atk-luokan asiakkaaksi.
    Paukkunen oli käyttänyt Aleksandriaa 34 tuntia kuukaudessa. Sallittu määrä oli 20. Paukkunen ei siirtynyt laitoksen luokkaan. Hän hankki oman koneen, jolla saattoi työskennellä niin paljon kuin lystäsi.

”Tilanne on tietenkin valitettava”, toteaa romaanisten kielten laitoksen atk-vastaava Marketta Piik.
    ”Atk-osasto on laskuttanut tiedekuntaa kolme ja puoli euroa jokaisesta opiskelijoidemme Aleksandrian koneilla käyttämästä tunnista, ja tiedekunta edelleen meitä. Oppimiskeskuksen valmistumisen jälkeen meidän maksumme atk-osastolle ovat olleet korkealla, eikä meillä ole niihin varaa.”
    Ratkaistakseen tilanteen laitos antoi oman atk-luokkansa vapaasti opiskelijoiden käyttöön ja pitää atk-luokkaa avoinna opiskelijoille aina kun mahdollista. Lisäksi niille opiskelijoille, joille työskentely oman luokan aukioloaikoina on huomattavan vaikeaa, on jätetty mahdollisuus anoa lisätunteja Aleksandrian kiintiöönsä.
    Piik myöntää silti, että korkeat kustannukset ovat saaneet katsomaan atk-käyttölupia uudella tavalla.
    ”Ennen annettiin esimerkiksi Unix-käyttöluvat kaikille pyytäneille. Nyt emme enää anna sellaista kuin hyvästä syystä.”

Myös englannin kielen laitos on asettanut samanlaisia rajoituksia. Niin ikään valtiotieteellinen tiedekunta suunnitteli keväällä aikarajojen käyttöönottoa. Tiedekunta luopui kuitenkin aikeesta, kun tietotekniikkaosasto tarkisti kustannuksiaan.
    Muutama vuosi sitten sama näytelmä nähtiin Viikissä, kun sinne avattiin tietotekniikkaosaston atk-asema.
    Ja tämä kaikki siis yliopistossa, jonka strategiassa mainitaan panostaminen tietojärjestelmiin. Onko tässä mitään tolkkua?

”Täytyy muistaa, ettei atk-asemien ylläpito ole ilmaista”, keskustakampuksen tietotekniikkapäällikkö Teo Kirkinen puolustautuu.
    ”Eikö ole oikeudenmukaista, että se maksaa, joka käyttää?”, hän kysyy.
    Kirkinen huomauttaa, ettei Aleksandria ole hinnoittelusta huolimatta osoittanut tyhjenemisen merkkejä.
    ”Jos laitokset laskevat voivansa tuottaa atk-palveluita itse halvemmin, hyvä niin. Näin opiskelijoiden käyttöön saadaan lisää tietokoneita.”
    Kirkinen kertoo tietotekniikkapalveluiden myös vastanneen kritiikkiin. Atk-osasto on äskettäin laskenut tuntihintaansa selvästi, 1,5 euroon. Tämä pakottaa Kirkisen mukaan kuitenkin säästöihin.
    ”Olemme esimerkiksi pidentäneet koneiden käyttöikää. Ennen koneet vaihdettiin kolmen vuoden välein, nykyään pidämme niitä neljä vuotta.”

Juha Merimaa