Millä mielellä vaaleihin?

T:Teksti:

vaali

Vaali-fani


”Politiikka on
mielenkiintoista. On hauskaa keskustella siitä, miten tätä kaupunkia, maata ja maailmaa oikein johdetaan”, toteaa Timo Stewart.
    Poliittisen historian opiskelija osallistuu aktiivisesti ainejärjestönsä keskusteluklubiin, jonka kokouksissa keskustellaan politiikasta – usein tuntitolkulla.
    ”Aiheita ei sovita etukäteen. Joku heittää ilmaan jotain mielenkiintoista, ja sitä puidaan pikkutunneille saakka.”
    Aiheet ovat vaihdelleet uskontojen roolista HKL:n bussilakkoon. Kunnallisvaalien lähestyminen on tuonut keskusteluun lisää paikallisväriä.
    Stewartille itselleen kiinnostus politiikkaan on selviö. Hän seuraa vaaleja yleisestä kiinnostuksesta. Omaa puoluetta ei ole löytynyt.
    ”Olen huomannut olevani yhdessä asiassa yhden puolueen linjalla ja toisessa toisten.
    Stewart äänestää kunnallisvaaleissa ”aivan varmasti”. Vielä hän ei tiedä, missä hän seuraa tuloksia vaali-iltana, vai seuraako lainkaan.
    ”Ehtii niistä tuloksista keskustella myöhemminkin.”

vaali

Nukkuja

Sarah Monten ei äänestänyt kesäkuun eurovaaleissa eikä usko äänestävänsä tälläkään kerralla.
    ”Tuntuu siltä, etteivät vaalit kuitenkaan muuta mitään. Ennen vaaleja puhutaan kaikenlaista, mutta niiden jälkeen meininki jatkuu samanlaisena kuin ennenkin”, 19-vuotias urheilukaupan myyjä perustelee.
    ”En koe minkään puolueen edustavan itseäni. Toisaalta en viitsi antaa ääntäni millekään Tony Halmeen kaltaiselle protestiehdokkaalle, joka kuitenkin mokaa kaiken mahdollisen.”
    Montenin mielestä äänestäminen on turhaa. Hänestä yksi äänestyslippu ei muuta asioita suuntaan tai toiseen. Nukkumispäätös ei ole kuitenkaan ehdoton.
    ”Ajattelin minä vilkaista vaalimainoksia, jos joku ehdokkaista vaikuttaisi omalta. Mutta tuskinpa sentään.”

vaali

Kriitikko

”Numeron kirjoittaminen lappuun kerran neljässä vuodessa ei ole aitoa demokratiaa”, toteaa kehitysmaatutkimuksen opiskelija Tuomas Alho.
    ”En ymmärrä miten niin voisi vaikuttaa esimerkiksi Euroopan unionin kehitykseen. Alho äänestää useimmissa vaaleissa tyhjää, koska ei halua antaa tukeaan järjestelmälle johon ei usko. Kunnallisvaaleissa hän kuitenkin äänestää miettimisen jälkeen.
    ”Kunnallisdemokratiassa sentään päätetään lähellä olevista asioista”, hän perustelee ratkaisuaan. Tosin vielä parempi vaihtoehto olisi tuoda päätökset edelleen lähemmäs ihmisiä.
    ”Miksei asioita voitaisi päättää vaikka kaikille avoimissa kaupunginosakokouksissa?”

vaali

Aktivisti

Kansantaloustieteen opiskelija Ville Kopra on hionut vaaliesitteitä ja iskulauseita helmikuusta lähtien vaaleissa ehdokkaana olevan ystävänsä kanssa. Vapaapäivätkin menevät ehdokasta avustaessa.
    Vaalien lähellä tahti vain kiihtyy. Seuraavaksi alkaa mainosten jako postiluukkuihin. Mikä saa 24-vuotiaan opiskelijan mukaan hullunmyllyyn, josta ei korvata senttiäkään?
    ”Kaveruus”, Kopra vastaa. Hän lisää, että kannattaisi ehdokastaan, vaikka ei tuntisikaan tätä.
    Kopralle äänestäminen on ”enemmän kuin oikeus”.
    ”Koko järjestelmä on suunniteltu sillä ajatuksella, että ihmiset ottavat kantaa ja ilmaisevat mielipiteensä.”
    Jos äänestäminen tuntuu liian vähäiseltä vaikuttamiselta, kehottaa SDP:n jäsenkirjan omistava Kopra liittymään puolueeseen. Eikö hänkin voisi vaikuttaa vielä enemmän asettumalla itse ehdokkaaksi?
    ”Ei, en halua itse poliitikoksi. Nämä kampanjakierrokset riittävät oikein mainiosti.”

Juha Merimaa