03. syyskuuta 2004
Teksti:

Liittouma etsii ystävää

John Kerry on luvannut etsiä liittolaisia Irakin jälleenrakennukseen aktiivisemmin ja tehokkaammin kuin George W. Bush. Kerryn mukaan nykyisen presidentin itsevaltaisuus Lähi-idässä on vieraannuttanut eurooppalaiset liittolaiset. Ulkopoliittisen instituutin vieraileva tutkija, eversti Pekka Visuri epäilee, muuttuisiko mikään.
”Kukaan ei usko näihin puheisiin. Liittolaisia on vaikeaa löytää. Eurooppalaiset valtiot eivät halua sotkeentua Irakin tilanteeseen, eikä Kerryllä ole tarjota uusia ratkaisuja.” Vaikka Kerry on syyttänyt nykyhallintoa Irakin sodan huonosta hoidosta, hän ei ole vastustanut itse sotaa, vaan äänesti sen puolesta senaatissa.
Tutkijan mukaan presidentin vaihtuminen ei yleensä ole muuttanut Yhdysvaltojen pitkän linjan oppeja. Lähinnä puhetapa voi muuttua. ”Erään amerikkalaisen professorin näkemys oli, että Kerryn linja poikkeaa Bushin linjasta ehkä viidellä asteella.” Ehdokkaiden puolueilla on kyllä eroja. Visurin mukaan demokraatit kannattavat enemmän valtioiden välistä yhteistyötä kuin republikaanit, jotka korostavat voimapolitiikkaa ja kansallisia etuja.
”Mutta molemmat ehdokkaat tukevat vahvasti Israelia, sanovat ajavansa kansallisia etuja ja lupaavat hallita tilannetta kovin ottein. On presidentti kumpi tahansa, Lähiidän politiikka pysyy samana.”
Kerryn vaalilupauksetkin kertovat tiukasta linjasta. Hän on ilmoittanut haluavansa vahvistaa Yhdysvaltojen armeijaa, lisätä palveluksessa olevaa sotaväkeä 40 000 hengellä ja kehittää maansa tiedustelutoimintaa. Joihinkin Yhdysvaltain kumppaneihin kuten Saudi-Arabiaan Kerry voi suhtautua Bushia tiukemmin. Maa on Kerryn mukaan laiminlyönyt terrorismin kitkemisen.

YK: ei toivoa rästimaksuista

John Kerry on luvannut kunnioittaa YK:ta ja korjata maansa tulehtuneet välit järjestöön. Paranevatko YK:n ja Yhdysvaltain välit, jos Kerry valitaan?
”Ainakaan isoissa asioissa presidentin vaihtuminen ei valitettavasti olisi taivas”, Suomen YK-liiton puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen sanoo.
Pietikäisen mukaan yksipuolisuuteen perustuva menettely on niin vahva osa Yhdysvaltain hallintoa, että presidentiltä vaadittaisiin sen muuttamiseksi suurta tahtoa.
”Yhdysvaltojen pitäisi luopua niin monesta asiasta: rahoittaa enemmän YK:n toimintaa ja suostua yleiskokouksen aseman vahvistamiseen.”

Planeetta vai bensan hinta?

George W. Bushin aikana Yhdysvallat kieltäytyi liittymästä kasvihuonekaasujen vähennykseen tähtäävään Kioton ilmastosopimukseen. ”Kerryn johtamana kanta Kioton ilmastosopimukseen saattaisi muuttua jyrkän kielteisestä lieventyneeksi, mutta tuskin Yhdysvallat sopimusta allekirjoittaisi”, Sirpa Pietikäinen muotoilee.
Greenpeacen kampanjavastaava Kaisa Kosonen on samoilla linjoilla. ”Kerryllä on selvästi erilainen asenne ympäristöön, mutta kokemus on osoittanut, että vaalien jälkeen kannat saattavat muuttua.”
Yhdysvallat on Kososen mukaan jo kaukana Kioton sopimuksen tavoitteista.
”Halvalla bensan hinnalla on Yhdysvalloissa niin suuri merkitys, etteivät asiat muutu helposti.”
Hänen mukaansa Kerryllä riittäisi kuitenkin Bushia enemmän kiinnostusta kansainväliseen ympäristöpolitiikkaan. ”Ympäristöjärjestöt uskaltaisivat vaatia Kerryltä tekoja ympäristön hyväksi. Bushilta ei enää ole oikein edes jaksettu vaatia mitään.”

Tarkkailijaksi tuomioistuimeen?

Bushin aikana Yhdysvallat ei allekirjoittanut sopimusta kansainvälisestä rikostuomioistuimesta. Maan jääminen rikostuomistuimen ulkopuolelle yhdessä muun muassa Irakin, Kiinan, Kuuban ja Pohjois- Korean kanssa vaikeuttaa tuomioistuimen toimintaa. Kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemen mukaan Kerry suhtautuu kansainväliseen yhteistyöhön myönteisemmin kuin Bush, jonka kaudella Yhdysvallat on vetäytynyt monista kansainvälisistä sopimuksista.
”Ideologinen asenne muuttuisi ehkä suopeammaksi, mutta Yhdysvallat olisi yhä mukana vain, jos se saa itse sanella politiikan sisällön, eivätkä maan kansalliset edut kärsi.”
Koskenniemi ei usko, että Kerryn kaudella Yhdysvallat liittyisi kansainväliseen rikostuomioistuimeen. Suurvalta ei kuitenkaan ehkä painostaisi yhtä voimakkaasti pieniä liittolaismaitaan olemaan liittymättä.
”Yhdysvallat saattaisi myös osallistua rikostuomioistuimen toimintaan tarkkailijan asemassa.”

Ei puhettakaan vapaakaupasta

Kerry on houkutellut amerikkalaisia työläisiä taakseen vastustamalla Kiina-ilmiötä eli pääoman ja työpaikkojen menettämistä ulkomaille. Puheet on tulkittu muulle maailmalle, etenkin kehitysmaille, vahingolliseksi Yhdysvaltain markkinoiden suojelemiseksi.
Kansainvälisen talouden professorin Tapio Palokankaan mukaan Bush on harjoittanut protektionistista politiikkaa, vaikka puhuukin vapaakaupasta. Kerryn puheet taas viittaavat protektionismiin. Käytännössä Palokangas arvelee, että Yhdysvaltain markkinoille pääsy ei vaikeudu eikä helpotu.
”Enää harvat maat pelaavat tulleilla, mutta Yhdysvalloissa markkinoille pääsy on tehty muilla tavoin hyvin vaikeaksi ja byrokraattiseksi. Yhdysvallat on ollut aina hyvin protektionistinen maa.”

Euroopassa samat sisällöt ranskaksi

Bush on nostattanut etenkin saksalaisten ja ranskalaisten niskakarvat pystyyn Irakin-politiikallaan. Kerry on luvannut ryhtyä sillankorjaajaksi Euroopan ja Yhdysvaltain välillä. Sujuvaa ranskaa puhuva itärannikon huippuyliopistoissa koulutettu älykkö hyväksyttäisiin Euroopassa ehkä paremmin kuin rahvaanomaisena cowboynä pidetty teksasilainen. ”Diplomatian tyyli muuttuisi retoriikan tasolla. Käytännössä tällä ei kuitenkaan ole merkitystä”, Pekka Visuri toteaa.

Lisää tukea ehkäisytyölle

Bushin kaudella Yhdysvallat on lopettanut muun muassa YK:n väestörahaston sekä kansainvälisen perhesuunnittelujärjestön International Planned Parenthood Federationin (IPPF) rahoituksen.
”Rajoitukset ovat nimenomaan Bushin aikaansaannosta”, kertoo Väestöliiton kehitysyhteistyöpäällikkö Hellevi Hatunen.
Bush ei uskonnollisen vakaumuksensa takia halua myöntää rahoitusta ohjelmille, jotka hyväksyvät abortin. Bush pitää myös pidättäytymistä seksistä ensisijaisena ehkäisymuotona, mikä vaikeuttaa HIV:n vastaista työtä.
John Kerry on ilmoittanut, että hän pitää aborttia naisen omana valintana. ”Seksuaali- ja lisääntymistervesysalalla monet odottavat kovasti presidentin vaihtumista”, Hatunen kertoo.
Hän arvelee, että Kerryn politiikka ei olisi Väestöliiton kaltaisten järjestön työn kannalta ainakaan huonompaa kuin Bushin linja.

Veera Luoma-aho
Kuva Pauli Salmi