Arvon Romanssireiskat!
Miksi meille naisille on sysätty nalkuttajan maine, kun vastapuoli on aivan yhtä syyllinen tähän kuolemansyntiin? Toinen: miehet naputtavat aina, että naiset ovat kauheita shoppailijoita, kun miehet vaativat samoin naisensa mukaan ostoksille joka ainoa kerta. Selitys? Kolmas: miksi naisten oletetaan automaattisesti olevan romantikkoja ja vauvafaneja?
Nimim. ”Epätietoisuus kalvaa”
Parahin kalvinisti! Olet oikeassa. Niin miehet kuin naisetkin nalkuttavat, shoppaavat ja hempeilevät. Ja toiset sitten taas eivät.
Reiskojen kokemuksen mukaan tavat ovat vain hiukan erilaisia. Naiset nalkuttavat myös julkisesti: bussipysäkki on ihan hyvä paikka kyseenalaistaa se, että nainen on aina se, joka hoitaa perheen käytännön asiat. Kovaäänisimmät tekevät kodistakin julkisen tilan.
Shoppaamistaan miehet peittelevät päämäärätietoisuudella, tietyn asian etsimisellä. Shoppailu on väline harrastukseen, eli tietotekniikkaan, jatsiin tai retkeilyyn. Ei siis mikään itseisarvo.
Mikä ei tietenkään tee sovittelua ja levyhyllyjen plaraamista yhtään siedettävämmäksi kumppanin kannalta. Mutta miehille shoppailu on asiantuntemusta, ei turhamaisuutta.
Ja ainakaan reiskat eivät oleta, että naiset ovat romantikkoja tai vauvafaneja. Likkaremmimme jäsen kummastelee aina, kuinka rumia vauvoja ihmisillä on.
On utopistista olettaa, että stereotyypeistä päästäisiin kovin nopeasti eroon. Lieneekö siihen tarvettakaan? Nehän vain korvattaisiin uusilla.
Mieli tekee kaaoksesta hallittavan maailmaa yksinkertaistamalla. Naiset shoppaavat. Miehet kalastavat.
Keskittykäämme sen sijaan miettimään, miksi mainittuja esimerkkejä ylipäätään pidetään niin huonoina piirteinä? Rohkeasti vain siskot hulluille päiville kovaan ääneen nalkuttamaan siipallenne siitä, että tämä ei ikinä tee mitään romanttista kanssanne!
On siis syytä esitellä reiskojen parisuhteen imperatiivi: Kaikkea toimintaa tulee arvioida ainoastaan sen kannalta, miten se vaikuttaa parisuhteeseen.
Esimerkiksi nalkutus on reiskoille enemmän kommunikaatiota kuin kontroversiaa. On ihanaa, kun nainen kertoo tunteensa ja pystyy keskustelemaan suhteen epäkohdista. Se on paljon parempi kuin nainen, joka hautoo tunteitaan eikä anna kumppanille mahdollisuutta ymmärtää. Nalkutus on rakkauden apostoli.
Entä sitten shoppailu? Ärsyttääkö naisia se, että ostelua pidetään pinnallisena bimboiluna vai se, että miesten ei uskota shoppaavan?
Ensiksi mainittu tuntuu reiskoilta tutummalta. Jostain syystä naisten itsetunto on tämän harrastuksen suhteen niin heikko, että shoppailun negatiivinen maine saa heidät syyttämään miehiä, vaikka kysymys on enemmän shoppailun kunnian palauttamisesta.
Ei ostoksilla tarvitse ensinnäkään käydä vain kalliisti. Hippiäistytöt tykkäävät hassujen huivien ostamisesta yhtä paljon kuin burberry-fanaatikotkin.
Shoppailu on parisuhteen pikaliimaa. Pysyvää onnea sillä ei luoda, mutta hetkittäistä iloa sitäkin enemmän. Voitte varmasti kuvitella, kuinka leveästi nainen osaa hymyillä, kun hän esittelee Uffilta ostamaansa punaista villapaitaa. Ei sillä ole mitään väliä, että kaapissa on jo viisi samanlaista, kotona on kaikki hetken hyvin.
Ja ne vauvat sitten? Siis vauvathan ovat ihan ä-lyt-tö-män ihania! Ihan kuin ihmisiä, paitsi pienempiä! Jo pelkästään lasten nimien suunnittelu rakkaan kanssa saa reiskat herkistymään! ”Onko se Onni, joka siellä masussa potkii?” voi leikisti jokellella alavatsan päällä.
Siis ihan oikeasti: kuka jaksaa aina vain jäkättää stereotypioista, valtasuhteista ja siitä, että kaikki naiset eivät käyttäydy samalla tavalla? Eivät miehetkään, mutta mitä sitten! Tärkeintä on puhua tunteistaan, rentoutua haluamallaan tavalla, ja antaa toiselle mahdollisuus samaan.
Ettei tulevaisuudessa näkyisi Onni, jonka annoin pois.
ROMANSSIREISKAT@YAHOO. CO. UK
Roopella ja Rikulla on takanaan yhteensä yhdeksän eroa ja yksi avioero. Kysy mitä vain rakkaudesta, seksistä ja ihmissuhteista – he ovat jo tehneet virheet puolestasi.
