13. helmikuuta 2004
Teksti:

Tammikuussa kristillisdemokraateilla oli uutisia: Bagdadin ihmiskilpi Teijo Virolainen, 23, oli lupautunut puolueen EU-vaaliehdokkaaksi. Kristillisdemokraattien johto loisti tyytyväisyyttään eduskuntaryhmän tiedotustilaisuudessa. Virolainen, Riihimäellä asuva tekniikan ylioppilas, kertoi, että kristillisdemokraatit oli hänelle luonteva ja ideologisesti läheinen valinta.
    Virolaisen ehdokkuus oli enää puoluehallituksen nuijankopautusta vailla. Virolaisen valintaa ehdokkaaksi kannatti myös kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja, riihimäkeläinen kansanedustaja Päivi Räsänen, Virolaisten perhetuttu.
    Koska Teijo Virolaisella oli puolueen johdon tuki takanaan – ja enemmänkin, hänestähän leivottiin hyvää vauhtia kristillisille uutta nuorisomannekiinia – ehdokkuuden vahvistamisen piti olla läpihuutojuttu. Toisin kuitenkin kävi. Puoluehallitus hylkäsi Virolaisen ehdokkuuden äänin 10-8.

Teijo Virolainen on yllättynyt puoluehallituksen päätöksestä. Hän ei itse tarjoutunut ehdokkaaksi, vaan häntä pyydettiin. ”Olin jo varautunut aloittamaan vaalikampanjan. Mutta siinä kokouksessa oli ilmeisesti ollut väärinkäsityksiä ja ennakkoluuloja mun poliittisesta suuntautumisesta”, Virolainen sanoo.
    Virolainen on kuulunut lapsesta saakka kristillisdemokraatteihin, jossa hänen vanhempansa ovat aktiivijäseniä. Teijo vastustaa EU:n vallan syvenemistä, kuten yhteistä puolustuspolitiikkaa. Hänen mielestään Suomen ei olisi koskaan pitänyt liittyä EU:hun, mutta koska siellä nyt ollaan, parlamenttiin olisi tärkeää saada myös EU-kriittisiä edustajia.
    ”Jos EU-parlamentissa on ainoastaan EU:n vallan syvenemisen kannattajia, niin nehän sitten tekee semmoisia päätöksiä siellä. Siellä pitää olla ehdottomasti myös sitä toista puolta.”
    Kun Virolaista pyytää hänen poliittisen linjansa määritelmää, se kuuluu: ”Yhdistelmä kristillisiä, isänmaallisia ja kansallisia arvoja. Perheen ja kodin asiat. Kristilliset on nykyisistä puolueista mun arvomaailmaa selkeästi lähimpänä.”
    Oletko arvokonservatiivi?
    ”Joo.”
    Tarkoittaako se, että olet samaa mieltä Päivi Räsäsen kanssa esimerkiksi homoista?
    ”No kyllä mä nyt aika paljon olen. En näe syytä siihen, miksi homojen ja lesbojen parisuhteen rekisteröiminen olisi pitänyt sallia. Nythän jo puhutaan, että heillä pitäisi olla avioliitto-oikeuskin, että pelkkä rekisteröiminen on epätasa-arvoista. Mun mielestä avioliitto on naisen ja miehen välinen erityinen asia. Ei siihen pidä sotkea sellaista, jos joku haluaa asua jonkun kanssa.”
    Politiikassa Virolainen on täysi untuvikko: hänellä ei ole kokemusta esimerkiksi kunnallis- tai opiskelijapolitiikasta tai järjestöissä toimimisesta. Bagdadiinkin hän lähti omin nokkineen lehti-ilmoituksen perusteella.
    Miksi Virolaista sitten kiinnostaa EU-politiikka? Vastaus löytynee ainakin osittain Virolaisen elämäntilanteesta. Palattuaan Irakista viime vuoden huhtikuussa hän ei jatkanut opintojaan Teknillisessä korkeakoulussa. Alan vaihto on käynyt mielessä. Tällä hetkellä Virolainen ei tee omien sanojensa mukaan ”mitään mainittavaa”.
Työvoimatoimisto on järjestänyt hänet töihin riihimäkeläiseen esikouluun.

”Myönnettävä on, että pidin Virolaisen valintaa varmana. En edes ajatellut, että joku hänet hylkäisi”, kertoo kristillisdemokraattien puheenjohtaja Bjarne Kallis.
    Kalliksen mukaan Virolaisen ehdokkuuden hylkääminen perustui vääriin tietoihin. Jotkut puoluehallituksen jäsenet olivat vetäneet johtopäätökset muun muassa Ilta-Sanomien artikkelista, joka oli otsikoitu: ”Saddam tuntui hyvältä johtajalta.” Jutussa kolme kuukautta Irakissa viettänyt Virolainen kertoi saaneensa aluksi irakilaisilta sen vaikutelman, että Saddam olisi hyvä johtaja, mutta mielipiteiden muuttuneen diktaattorin kukistumisen jälkeen.
    ”Otsikko ja teksti olivat päinvastaisia”, Kallis harmittelee.
    Päivi Räsänen arvelee, että hylkäyspäätös johtui Virolaisen poliittisten arvojen tuntemattomuudesta. ”Monet tunsivat hänet ainoastaan tästä ihmiskilpi-imagosta. Irakin sota jakaa mielipiteitä myös meidän puolueen sisällä.”
    Räsänen määrittelee Virolaisen EU-kriittiseksi globalisaation vastustajaksi, jonka intohimona on ihmisoikeuspolitiikka. Kuulostaa vihreältä – mutta voi Räsäsen mukaan olla myös kristillistä: ”Myös meidän puolueen nuorilla on paljon tämän tyyppisiä ajatuksia. Luulen, että Virolainen epäilytti puoluehallitusta siksi, että hänet on julkisuudessa ehkä rinnastettu vähän toiseen porukkaan: että onko hän joku tämmönen Attac-vihreä, nuori radikaali, vähän kettutyttösiiven edustaja.”
    Toinen syy Virolaisen hylkäämiseen löytyy Räsäsen mielestä viimeaikaisista loikkaamisista: sekä europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola että kansanedustaja Lyly Rajala loikkasivat viime vuoden lopulla kokoomukseen.
    ”Puoluehallitus haluaa pelata ehdokasasetteluissa varman päälle. Ei haluta uusia korholoita ja rajaloita, jotka ensin lähtevät ehdokkaiksi, mutta joiden kohdalla sitten tulee vesiperä.”

    Kallis aikoo esittää Virolaista uudelleen ehdokkaaksi seuraavassa puoluehallituksen kokouksessa maaliskuussa.
    ”Lähden siitä, että ensi kerralla esitykset menevät läpi”, Kallis muotoilee.

Anne Moilanen