Mietinpä tässä, että mikä mies se Odysseus oikein olikaan. Jotain Kata Kärkkäisen kirjaa mainostettiin sloganilla ”nuoren naisen odysseia”. Että mikä se oikeastaan on se odysseia? Valloitusretki? Tutkimusmatka? Harharetki? Kotiinpaluu?
Minusta odysseia on eniten kotiinpaluu. Odysseus oli niin voitokas kotiinpalaaja. Homeroshan kirjoitti ikuisesta merenkävijästä, joka kotiin tultuaan pääsi takaisin vallan kahvaan ja sai vielä kainaloonsa uskollisena pysytelleen vaimonsa Penelopen.
Ei mikään turha jätkä, semmoisen jenkkareissun jälkeen. Mutta Penelopea en ole koskaan oppinut ymmärtämään.
Miettikäähän vähän. Odysseus viipyy retkillään vuosia. Välimeren kiihkeät tuulet puhaltavat, seireenit viekoittelevat. Kotona Penelope vanhenee. Kaappikello lyö kaksitoista. Odysseus saattaa olla jo kuollutkin.
Mutta ei, Penelope ei rupea kenenkään kanssa millekään. Eikä tee vallankaappausta – herra jo paratkoon!
Ei, ei, ei. Penelope odottaa. Ja hän on päättänyt odottaa tarvittaessa ikuisesti.
Siinäpä meille naisille esikuva. Homeroksen tarinassa odotus palkitaan, mutta miten onkaan oikeassa elämässä? Tulisi kaikesta päätellen ymmärtää miehen harharetket. Istu hiljaa paikallasi, risti jalat, toivo parasta, kieltäydy. Tarvittaessa käännä toinen poski. Niin saat – mitä?
Ei oikein vakuuta. Tarinan oppihan on ihan masentava. Miehellä on odysseiansa, naisella pelkkä odotus.
Itselleni tämä vuosi Suomussalmella on ollut yhden sortin odysseia. Kun tulin syksyllä, koin olevani paluumuuttaja. Muutin takaisin synnyinkotiini. Nyt, kun olen muuttamassa Etelä-Suomeen, koen, että muutan jälleen kotiin. Siellä on minun aikuiselämäni.
Etelässä ei tosin odota prinssi ja puoli valtakuntaa, vaan vuokrayksiö, pätkätyö ja kaukosuhde. Vähän hintsummin kuin Odysseuksella.
Tämä on ollut pitkä vuosi. Rankinta on ollut rakkauselämän puute. En ole ollut kuin Odysseus. Olen ollut kuin Penelope.
Ihmettelen, miten Penelope kesti. Hänen on täytynyt olla hullu. Toinen vaihtoehto on, että hän runkkasi kuin hullu. Minä olen runkannut tänä talvena enemmän kuin varmaan kukaan koskaan. Jos ihmiset tietäisivät, minut vietäisiin hoitoon.
Jää ikuiseksi arvoitukseksi, kumpi oli Penelopen tie. Itse veikkaan, että hän oli perushullu. Vaikuttaa nimittäin siltä, että Homeros, vaikka suuri runoilija olikin, ei miettinyt loppuun asti tätä Penelope-hahmon orgastista kuljetusta.
Ei siinä mitään, että Penelope on pelkkä statisti. Mutta kun hän ei ole edes uskottava statisti. Liha puuttuu. Naisparka.
Anne Moilanen
