11. huhtikuuta 2003
Teksti:

”Opiskelijat asuvat niin hajallaan, että Oubsin kaltaisiin hommiin vaadittaisiin melkein oman kaapelikanavan vuokraaminen”, HYY:n pääsihteeri Minna Vierikko pohtii.
    Helsingin omasta college-radiosta on kyllä puhuttu maailman sivu, ja aina hetkittäin on vuosien varrella eetteriin päästykin.
    Dommalla toimi 60-80-luvulla opiskelijoiden pyörittämä Radio Domus. 80-luvun lopulla Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta ja HYY ostivat kovalla rahalla ohjelma-aikaa Radio Cityltä. Viime paikallisradioruletissa kaksi vuotta sitten Elävän musiikin yhdistys Elmu ja Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYY kilpailivat 95,2-taajuudesta Radio Helsingin kanssa. Takkiin tuli.
    Vuonna 2000 Ylioppilaslehtikin halasi eetteriin. Lähiradioon päästiin kolmen lähetyksen ajaksi Ylkkärin silloisen päätoimittajan Jan Erolan johdolla.
    ”Se homma jäi siihen, kun minun pestini lehdessä loppui”, Erola selittää projektin lyhytlentoisuutta.
    Radio Helsinki välitti ilmoille Ylioppilaslehden vuosi sitten järjestämät Pidot tornissa -keskustelut, mutta vakituiseksi college-radion kantajaksi kanava ei halua.
    ”Pidot tornissa oli jo sinänsä aika kauheaa radio-ohjelmaa”, Radio Helsingin ohjelmapäällikkö Axa Sorjanen selittää. ”Ja periaatteessa meillä on aika tiukka linja siitä, että meidän ohjelma-aikaa ei anneta, lainata eikä myydä muille.”

Toisin on Yhdysvalloissa. Siellä opiskelijoiden college-radiot ovat radioaaltojen kunnianhimoisimpia temmeltäjiä.
    Pääosin yliopistojen rahoittamat asemat ovat vakiinnuttaneet asemansa marginaalimusiikin airueina. Niiden ansiosta indie-musiikkia kutsutaan Amerikassa usein nimellä college-rock.
    Kanavilla on myös erittäin tärkeä asema maan muutoin ketjuttuneessa mediamaisemassa. Toimittajat ovat useimmiten viestinnän opiskelijoita kuten Tampereen Moreenissa ja Jyväskylän Kampuksen Kaiussa.
    Helsingin yliopiston viestinnän opiskelijat ovatkin aina olleet kateellisia mediarikkaammille kollegoilleen naapuri-instituutioissa.
    ”Onhan siitä urputettu. Erityisesti työnhaussa olemme aivan eriarvoisessa asemassa”, viestinnän opiskelijoiden ainejärjestön Median tiedotusvastaava Monna Seppä sanoo.
    Viestinnän laitoksella puuttuu kuitenkin paitsi taajuus, myös rahaa. Muuten laitos olisi valmis kanavan pyörittämiseen, professori Esa Väliverronen sanoo. Kanavan puute on ongelmakin: nykyisin viestinnän opiskelijat matkaavat lyhyitä radio- ja tv-työharjoitteluja varten muihin radioihin ja oppilaitoksiin, eikä tuotoksia edes esitetä missään.

Roope Mokka