28. maaliskuuta 2003
Teksti:

Lääketieteen opiskelijat osoittivat mieltään Meilahdessa viime viikon keskiviikkona. Mielenosoituksessa vastustettiin sairaanhoitajille suunniteltua erillistä lääkärinkoulutusohjelmaa eli niin sanottua muuntokoulutusta. Mielenosoittajat marssivat kesken päivän ulos luennoiltaan ja kursseiltaan ja kokoontuivat Meilahden sairaalan isoon auditorioon. Luentosaliin ahtautui noin 300 ihmistä.
    Opiskelijoiden mielestä erillinen koulutusohjelma asettaisi lääketieteilijät eriarvoiseen asemaan ja huonontaisi koulutuksen tasoa.
    Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta päätti maaliskuussa, että se aikoo aloittaa sairaanhoitajien muuntokoulutusohjelman ensi syksynä. Ensimmäiset 25 opiskelijaa on tarkoitus valita pääsykokeella elokuussa, pari kuukautta lääketieteellisten tiedekuntien yleisen pääsykokeen jälkeen.
    Muutoskoulutuksessa sairaanhoitajista koulutettaisiin lääkäreitä ja aiemmista sairaanhoito-opinnoista saisi opintoviikkoja. Näin valmistuminen olisi nopeampaa kuin muilla lääketieteen opiskelijoilla.
    Turussa sairaanhoitajien on tarkoitus opiskella omassa yksikössään ja harjoitella työtä Porin sairaalassa.
    Hankkeen vastaisia ulosmarsseja järjestettiin samanaikaisesti maan kaikissa lääketieteellisissä tiedekunnissa.

”Emme sinänsä vastusta sairaanhoitajien kouluttautumista lääkäreiksi. Nyt käynnistettävä muuntokoulutusohjelma kuitenkin asettaa opiskelijat eriarvoiseen asemaan ja uhkaa koulutuksen tasoa”, Helsingin yliopiston Lääketieteen kandidaattiseuran puheenjohtaja Tuomas Tammela perusteli protestia.
    ”Erillinen pääsykoe antaa osalle pyrkijöistä muita paremmat mahdollisuudet, koska nämä voivat osallistua kahteen kokeeseen samana vuonna. Muuntokoulutettavien sijoittaminen omaksi yksikökseen taas estää terveen vertailutilanteen syntymisen.”
    Tammela arvostelee muuntokoulutusta myös kustannustehottomuudesta. Kun arvioita hoitajaopintojen korvaavuuksista on ruvettu tarkentamaan, nelivuotiseksi kaavailtu koulutus on venähtämässä reiluun viiteen vuoteen. Yleensä lääkäriksi valmistutaan noin kuudessa vuodessa.
    ”Lääkärin koulutuksen hintahaarukka pyörii 115 000-140 000 euron välillä. Muuntokoulutuksen arvioidaan maksavan 135 000 euroa, mutta sen päälle tulevat vielä hoitajanopintojen kustannukset.”
    Muuntokoulutus nousi esille viime keväänä entisen opetusministerin Maija Raskin aloitteesta. Hankkeen on esitetty lievittävän etenkin syrjäseutuja vaivaavaa julkisen terveydenhuollon lääkärivajetta. Lääkäriliitto arvioi vajeen olevan yhdeksänsadan lääkärin luokkaa.

Muuntokoulutusta vastustetaan
yliopistomaailman lisäksi myös Lääkäriliitossa ja hoitajien keskusjärjestössä TEHY: ssä.
    ”Lääkäreiden koulutuskiintiötä kasvatettiin hiljattain kolmesta ja puolesta sadasta kuuteensataan. Rinnakkaiselle koulutusohjelmalle on siis vaikea löytää perusteita”, sanoo Lääkäriliiton koulutuspäällikkö Hannu Halila.
    Halila korostaa, että Turun yliopiston tekemä päätös on vasta aiesopimus, jonka ratifiointi edellyttää, että hankkeelle saadaan EU-rahaa. Rahoituksen saaminen ei ole hänen mukaansa kirkossa kuulutettua.
    ”Muuntokoulutuspaikaksi suunniteltiin aluksi Oulua tai Kuopiota ja rahoitusta piti hakea periferia-alueiden tukemiseen suunnatusta EU:n sosiaalirahastosta. Nyt kun koulutusta ollaan viemässä Turkuun, jossa lääkärinvirat on Suomessa parhaiten täytetty, rahanhaun perusteet ovat oleellisesti muuttuneet.”
    Halilan mielestä muuntokoulutushankkeen nopean läpiviemisen syynä oli parin viikon takaiset eduskuntavaalit.
    ”Rask halusi muuntokoulutusprojektista sulan hattuunsa. Nähtäväksi jää, onko tuleva opetusministeri asiassa samoilla linjoilla – hän voi nimittäin halutessaan vielä estää hankkeen.”

Muuntokoulutuksen puolustajien
harvalukuiseen joukkoon kuuluva Turun lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Jouko Suonpää puolustaa järjestelmää ja sanoo sen olevan tasa-arvoinen muiden lääkäriopintojen kanssa.
    ”Aikataulusyistä joudumme tänä vuonna järjestämään erillisen pääsykokeen. Jatkossa sisäänotossa on tarkoitus siirtyä Helsingin yliopiston malliin, jossa sairaanhoitajille on sisäänotossa oma kiintiö ja heidän pääsykoepisteensä saavat alittaa minimirajan korkeintaan kymmenellä pisteellä.”
    Tammelaa tämä ei vakuuta.
    ”Helsingin lääkiksen kuuden prosentin hoitajakiintiö ei täyty joka vuosi, joten kahdenkymmenenviiden kiintiö on utopiaa. Jos opiskelijamääriä halutaan nostaa, yleisen kiintiön viimeisistä rannalle jääneistä löytyy hyviä vaihtoehtoja.”

Matti Rämö
kuva Kirsi Heikkilä