Lassen oppivuodet

T:Teksti:

Pankinjohtajan miehenä kunnostautunut Lasse Lehtinen sai hiukan huutia väitöskirjastaan, joka käsitteli demareiden ja Kekkosen suhteita. Ei kuulemma ollut mikään oikea tieteellinen työ, kitkerimmät kommentit kuuluivat. Eikä sitä olisi muualla hyväksyttykään kuin Oulun Vilén-yliopistossa, äänet jatkoivat.

Mutta ei ole ollut Lassen matka akateemisessa maailmassa helppo aieminkaan.
    Vuonna 1971 Lehtinen teki pro seminaari -työnsä Suomessa sodan jälkeen istuneesta sosialisointikom-teasta. Työ palautettiin Lehtiselle takaisin korjattavaksi.
    ”Muistaakseni siinä oli metodisia ongelmia lähteiden käytössä ja merkitsemisessä. Lehtinen kirjoitti lisäksi jo silloin aika villisti, journalistisella otteella”, muistelee työtä ohjannut nykyinen poliittisen historian laitoksen professori Seppo Hentilä.
    Lisävaikeuksia tuli, kun jo kansanedustajana toiminut Lehtinen ilmoittautui laudatur-seminaariin. Opponentit repivät Lehtisen omien sanojen mukaan kappaleiksi hänen työnsä ”SKDL: n eri ryhmien strategia ja taktiikka 1944-1948”.

Niinpä Lehtinen ei koskaan valmistunut Helsingistä. Se ei tietenkään johtunut hänestä vaan stalinisteista, jotka kamppasivat Lassen, joka kysyi vääriä kysymyksiä.
    Kandin paperit Lehtinen haki Tukholmasta, kiitos yhteispohjoismaisten sopimusten. Yksi arvosanoista piti kuitenkin suorittaa Ruotsissa, joten Lehtinen tentti siellä approbaturin suomen kielestä ja kieliopista. Tosin hän reputti kieliopissa ja fonetiikassa.

Riku Siivonen