15. marraskuuta 2002
Teksti:

Elina Moisio. Kautesi Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksen puheenjohtajana vetelee viimeisiään. SYL:n liittokokous valitsee ensi viikon lauantaina sinulle seuraajan.
    Vuosi sitten samassa tilaisuudessa sait täytekakun naamaasi kesken kiitospuheesi. Myöhemmin heitit itse monta kakkua päin suurten ikäluokkien itsetyytyväisiä kasvoja. Nostit kiireen kulttuurin ja akateemisen pätkätyöahdistuksen julkiseen keskusteluun. Vaadit Hesarin pääkirjoitussivulla vallassa olevaa sukupolvea luopumaan ajoissa asemistaan.

Kannanottosi pistettiin merkille. City-lehti valitsi sinut keväällä yhdeksi tulevaisuuden vaikuttajaksi. Franzin tikkaremmissäkin sinusta puhuttiin. Tanja-lakossa ollut Sauli kysyi eduskunnan tupakkahuoneessa Sinistä Belmontia sytyttäessään, että onkohan se sinkku.
    Olet kyvykäs ja kunnianhimoinen. Pari paradoksia sinussa kuitenkin ihmetyttää: Sinä olet pohjalainen, etkä sitä peittele. Etelä-Pohjalainen Osakunta on henkinen, Botta viikonloppuisin fyysinen kotisi. Kuuleman mukaan pohjalaista murrettasi ymmärtämättömät opetusministeriön virkamiehet punastelevat vieläkin muistellessaan palaveria, jonka aluksi ilmoitit, että mielesi tekisi trossata kansliapäällikköä. Kuitenkin ihailet savolaisuutta yli kaiken. Se on salaisuutesi, jota et pysty peittämään.
    Pärjäät tiukoissa tilanteissa. Pidit hallituksesi toimintakykyisenä, vaikka sen jäsenet tekivät kesällä joukkoinvaasion kansanedustajien avustajiksi. Selvisit jopa siitä, kun toimistollenne eksyi eräänä päivänä ihan oikea opiskelija. Tapaus, jota ei ollut sattunut miesmuistiin.
    Et kuitenkaan saanut toimistonne kahvinkeitintä toimimaan koko vuonna.

Elina. Paradokseista huolimatta sinua tarvitaan. Ole jatkossakin akateemisen nuorison ääni täällä korporatiivisen vaikenemisen valtakunnassa. Kiireinen pätkäduuniblues on ikäluokkamme kansallislaulu, jota hoilotamme käydessämme taistoon sukupolvien välisestä vallan ja rahan jaosta. Siinä taistelussa tarvitaan tiennäyttäjää, joka on määrätietoinen kuin Pikku-Myy, rohkea kuin Rakel Liekki, iloinen ja huoleton kuin Nylon Beat ja lobbauskykyinen kuin Lasse Lehtinen. Eli juuri sellainen kuin sinä.
    Mutta ensiksi, hanki SYL:n toimistolle uusi kahvinkeitin. Onhan etujärjestön toimisto ilman toimivaa kahvinkeitintä kuin aitan polulla asteleva pohjalainen emäntä ilman pesäpallomailaa.

franzaillaan@yahoo.com