18. lokakuuta 2002
Teksti:

Tieto Myyrmäen pommi-iskusta tavoitti nopeasti. Kun tapahtumien järkyttävyys alkoi valjeta, järki rupesi vaatimaan tapahtuneelle syitä, motiiveja ja selitystä.
    Vastausten odottaminen oli tuskaa. Mielikuvitus lähti laukkaamaan: pienimmätkin viittaukset epäillyn kodista, harrastuksista, ihmissuhteista ja opinnoista alkoivat elää omaa elämäänsä ihmisten mielissä.
    Räjähdys McDonald’sin edustalla. Riittävän hullu globalisaation ja kauppakeskuskapitalismin vastustaja? Mutta epäilty oli pukeutunut Nike-tuulipukuun.
    Selvä tapaus: globalisaatiokriitikko ei Nikea käytä.
    ssssssssKemian opiskelija. Siis typerän pommiaskartelijan vahinko? Kävi internetin keskustelupalstoilla, siis häikkää oikeissa sosiaalisissa suhteissa? Entä mitä merkitsi tieto, että epäilty ehkä harrasti karatea?
    Poliisin tiedotustilaisuuksissa viivattiin jo alkuvaiheessa yli monta ilmeisintä selitystä. Kuten onnettomuus, rikollisjengien välienselvittely, kansainvälinen terrorismi tai rasismi: ne helpot tapaukset, joissa syyllinen olisi ollut joku muu.
    Täsmällisen tiedon saaminen on ensisijaisen tärkeää kriisin käsittelyssä, vahvistaa Helena Prytz, joka toimii SPR:npsykologien valmiusryhmässä.
    ”Kun on oivaltanut tapahtuneen, kysyy ensimmäisenä miksi. Kun kohtaamme jotain, mitä emme hallitse, haluamme ymmärtää sitä mahdollisimman hyvin ja saada tilanteen takaisin hallintaan.”

Tiedonsirpaleiden varassa
maailmaan orientoidutaan uudelleen. ”Mitä kattavampi selitys on löydettävissä, sitä paremmin tunne hallinnasta palautuu.”
    Kun syyt ymmärretään, vastaavat tapahtumat voidaan ehkä tulevaisuudessa estää, kulkee ihmisen ajatus. Näin perusturvallisuus pystytään rakentamaan uudelleen, edes jotenkin.
    Selitysten etsiminen voi saada hämmentäviäkin piirteitä. Suomen tietotoimisto haastatteli uskontotieteen professori Juha Pentikäistä, joka joutui internet-printtien pohjalta ottamaan kantaa Suomessa täysin tuntemattoman Killuminati-liikkeen toimintaan, koska räjäyttäjään yhdistetty internet-nimimerkki rc allekirjoitti viestinsä Killuminati-nimisen artistin tekstillä.
    Mutta viittasiko rc sittenkin rap-artisti Tupac Shakurin levyyn?
    ”Tarve ymmärtämiseen on niin suuri, että jos tietoa ei ole saatavilla, ihminen konstruoi tapahtumista oman versionsa. Takerrutaan jokaiseen käytettävissä olevaan korteen”, Prytz sanoo.

Selittämisen tavat ovat sidottuja aikaan ja yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Puolitoista vuotta sitten terroriteko olisi kuulostanut Suomen oloissa kaukaa haetulta. Nyt sitä ajateltiin ensimmäisenä, kauhunsekaisin tuntein.
    Entä jos pommi olisi räjähtänyt lähellä turkisliikettä – tai ulkomaalaisten omistaman kebab-paikan edustalla?
    ”Erilaisten poliittisten näkemysten suosio ruokkii eri aikoina erilaisia selitysmalleja”, sanoo psykologian tohtori ja mediatutkija Anu Mustonen Jyväskylän yliopistosta.
    Välillä väkivallantekojen syitä haetaan voimakkaammin yksilön taustoista tai psykologiasta, välillä yhteiskunnan ilmiöistä. ”Esimerkiksi 70-luvulla oli kova paniikki syyttää mediaa kaikesta pahasta.”
    Nyt yhdeksi viholliseksi nousi internet. Sisäministeri Ville Itälä pohti tv-haastattelussa, miten internetin pomminrakennusohjeet voitaisiin kieltää.
    Toisaalta asian jotkut puolet saivat alkuvaiheessa olla rauhassa jopa iltapäivälehdiltä.
    ”Tällä hetkellä epämuodikkainta ja mielestäni samalla myös epäeettistä on lähteä hakemaa syytä kasvattajista”, Anu Mustonen huomauttaa.
    ”Joskus aikaisemminhan esimerkiksi anoreksian syitä haettiin psykoanalyyttiselta pohjalta niin, että syntipukkeina olivat vanhemmat.”

Helena Prytz korostaa, että poliisin ja viranomaisten tiedotus toimi Myyrmannin tapauksessa loistavasti. ”Oli tärkeää, että tieto esimerkiksi siitä, että epäilty on vaaleaihoinen ja suomalaissyntyinen, saatiin nopeasti. Se esti monia vääriä käsityksiä.”
    Silti tutuista selityksistä oli vaikea luopua. Toimittajat tenttasivat viranomaisilta vielä sunnuntain tiedotustilaisuudessa, oliko epäilty todellakin syntyperältään ihan kokonaan suomalainen. Terrorismiselitys pysyi mukana kuviossa, vaikka se alkoi käytettävissä olevien tietojen valossa kuulostaa epätodennäköiseltä.

Noora Jokinen