04. lokakuuta 2002
Teksti:

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) edustajisto passitti HYY:n hallituksen ottamaan kantaa lähi-idän ihmisoikeustilanteeseen. Edustajisto hyväksyi syksyn ensimmäisessä kokouksessaan Sitoutumattoman vasemmiston edustajan Jani Saxellin ponsiesityksen siitä, että HYY:n on syytä reagoida Israelin voimankäyttöön palestiinalaisia kohtaan.
    Pontta kannatettiin äänin 31-18. Kolme äänesti tyhjää.

HYY:n hallituksen puheenjohtaja Tommi Laitio, edustajisto päätti, että HYY:n hallituksen on otettava kantaa Palestiinan kysymykseen. Minkä kannan otatte?
    ”Toki edustajiston toivomusponsi on aika voimakas ilmaus, että hallituksen tulisi toimia, kuten edustajisto haluaa, mutta asiasta keskustellaan seuraavassa hallituksen kokouksessa.”
    Edustajiston tahto olisi, että hallituksen kannanotto keskittyy huolehtimaan nimenomaan palestiinan nuorista ja opiskelijoista. Edustajiston mielestä kannanottamisessa on kyse ihmisoikeuksien lisäksi akateemisen vapauden puolustamisesta.
    Ponsitekstin mukaan Israelin miehittämällä Länsirannalla sijaitseviin Birzeitin ja Betlehemin yliopistoihin on tänä vuonna tunkeuduttu useasti ja oppilailta on estetty pääsy opinahjoihinsa. Tällä hetkellä 650 000 palestiinalaista joutuu noudattamaan ulkonaliikkumiskieltoa, ja tämä tekee nuorten opiskelun ja työssäkäynnin käytännössä mahdottomaksi.
    Jani Saxell painotti puheenvuorossaan, ettei ponnessa puhuta mitään tuesta itsenäiselle Palestiinan valtiolle ja vielä vähemmän terrorismille ja itsemurhaiskuille.
    Edustajiston kokouksessa lähi-itä-ponnesta virisi harvinaisen vilkas, yli tunnin mittainen keskustelu. Keskustelussa etsittiin rajanvetoa siihen, minkälaisiin asioihin ylioppilaskunta ottaa kantaa ja mikä on HYY:n luonteva rooli kansalaisjärjestönä.
    Pontta vastustivat pääasiassa Kansalliset ylioppilaat, mutta se sai paljon kannatusta muissa edustajistoryhmissä. Anna Anttinen (KansY) oli sitä mieltä, että ylioppilaskunta on väärä foorumi Palestiina-kannanotoille: HYY:stä ei pidä tehdä lausuntoautomaattia.
    Moni edustaja oli toista mieltä ja toivoi HYY:ltä lisää aktiivisuutta. Esa Mäkinen (SitVas) sanoi, ettei HYY:n tarvitse pelätä, että se on yksin palestiinalaisten puolella. Saxell viittasi Suomen Kuvalehden teettämään tutkimuksen, jonka mukaan 80 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että Israelin voimankäyttö palestiinalaisia kohtaan on ylimitoitettua. Samanlaista kritiikkiä ovat esittäneet Amnesty, YK, EU ja useat avustusjärjestöt ja jopa Yhdysvallat.
    ”Jos täällä olisi vastaava tilanne, kansainvälinen tuki lämmittäisi Helsingin yliopiston opiskelijoita”, ainejärjestöjen Mikko Myllys kommentoi.
    Keskustaopiskelijoiden Mika Sivula huomautti, että myös israelilaisten opiskelijoiden puolesta olisi otettava kantaa.
    SitVasin Esa Mäkinen myönsi edustajiston kokouksen jälkeen, että ponnen läpimeno oli ryhmälle pienoinen yllätys.
    ”Aihe on hyvin kiistanalainen yleisestikin, mutta ponsi koski nimenomaan opiskelijoiden asemaa. Hieman pelkäsimme, että nimenomaan se, että SitVas esittää pontta, tekisi siitä automaattisesti huonon.”

Kansainvälistä politiikkaa koskevat kannanotot ovat HYY:ssä kohtuullisen harvinaisia. Viime vuonna HYY otti kantaa Marin tasavallan sananvapauden puolesta. 1990-luvulla HYY järjesti hiljaisen hetken Kiinan Tiananmenin aukion verilöylyn uhreille ja kannatti Viron itsenäisyyttä, mikä poikkesi Suomen virallisesta ulkopoliittisesta linjasta. 1970-luvulta löytyy paljon esimerkkejä nimenomaan HYY:n edustajiston aktiivisuudesta kansainvälisen politiikan kysymyksissä

Anna-Liina Kauhanen