20. syyskuuta 2002
Teksti:

Lukukauden avajaispuheessaan rehtori Kari Raivio oli huolissaan perustutkimuksesta. Maailmanpolitiikan muutokset muuttavat Raivion mukaan myös tutkimuksen painopisteitä osin väärille urille. ”Villin lännen mentaliteetti heijastuu myös siviilipuolelle, sillä merkittävimmät lisäykset tutkimusmäärärahoihin on osoitettu bioterrorismiin”, Raivio sanoi.
    Onko Suomessakin todella innostuttu tutkimaan terrorismia oikein urakalla, Kari Raivio? ”Ei, tarkoitin Yhdysvaltoja. Siellä National Institute of Health on muuttanut budjettiaan niin, että bioterrorismiin liittyvien infektiotautien tutkimus on saanut paljon lisää rahaa.” ”Ja toivottavasti Suomessa on pidetty jalat sen verran maassa, että terrorismiin liittyvä tutkimus ei ole ajanut muiden alojen yli”, Raivio sanoo. Mitenköhän on?

Suomen Akatemia jakaa paljon rahaa tutkimukseen, joten kenties siellä on tarjolla korvamerkittyä rahaa terrorismin tutkimiseen. ”Ei, ei sellaista rahaa ole”, yksikön johtaja Liisa Savunen Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnasta sanoo. ”Eikä terrorismiin liittyviä tutkimusrahoitushakemuksiakaan ole tullut yhtään enempää kuin aiemmin. Tai sanotaan, ettei ainakaan vähemmän.”
    Myöskään biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunnassa ei muutoksia ole näkynyt, vahvistaa yksikön johtaja Arja Kallio. Entäpä sitten Ulkopoliittinen instituutti? ”Eivät viime aikojen tapahtumat ole muuttaneet meidän tutkimusagendaamme, eikä siihen ole ollut paineitakaan”, johtaja Tapani Vaahtoranta sanoo. ”Euroopassa ei oikein koeta, että me olisimme terrorismin kohdealue.”
    No kai nyt edes sotilaat ovat havahtuneet? Onko terrorismi kiinnostavaa, tutkimusjohtaja Mikko Viitasalo Maanpuolustuskorkeakoulusta? ”Meillä terrorismia on tutkittu samassa paketissa muiden epäsymmetristen sodankäyntimuotojen kanssa, kuten sissisodan. Mutta ainakaan tähän mennessä isoa muutosta ei ole tapahtunut. Yksi perustutkintotasoinen tutkimus on aiheesta tekeillä.”

Alkaa näyttää siltä, että rehtori Raivion toive pitää paikkansa. Mutta kenties Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus Tampereen yliopistossa ajaa valtavirtaa vastaan? ”Ei, emme me ole muuttaneet painopistealueita. Kulttuurien välisiä kohtaamisia me olemme kyllä tutkineet jo pitkään. Ja kun olemme yhteiskuntatieteilijöitä, niin eivät nämä uudet turvallisuusuhat näy kovin nopeasti tutkimuksessa”, sanoo johtaja Tarja Väyrynen. Pernaruttovaarasta kohistiin Suomessakin. Olisiko Kansanterveyslaitos vastannut huutoon ja perehtynyt Yhdysvaltain esimerkin mukaan enemmän bioterrorismiin. Kuinka on, johtaja Jussi Huttunen? ”Hyvin vähäisiä muutoksia. Joitakin kymmeniä tuhansia euroja on laitettu laboratoriovalmiuksien kehittämiseen. Infektiotautien valvonta on meillä niin hyvässä kunnossa, että suurta tarvetta rahojen uudelleen jakamiseen ei ole.” Tutkimuskentällä näyttää siis olevan rauha maassa.

Riku Siivonen