Projektipäällikkö
Salla Koivusalo
Teknillinen korkeakoulu
Arvosana: 2-
”Itse sopimuksessa on aidosti hyviä asioita, mutta osin tuli myös selvää takapakkia”, Salla Koivusalo sanoo. Päällimmäiseksi tunteeksi paikan päältä jäi kuitenkin innostus. ”Siksi koko Suomen delegaatio oli vähän hämmästynyt siitä, miten kokous Suomessa uutisoitiin.”
Saavutuksista Koivusalo nostaa esiin kaksi ylitse muiden. Suomen aloitteesta syntyi kymmenvuotisohjelma tuotanto- ja kulutustapojen muuttamiseksi kestävämpään suuntaan. Yritysten ympäristötyössä mennään nopeasti eteenpäin, joten korkeakoulujen opetusohjelmissakin alkaa olla melkoisesti päivittämisen varaa, hän muistuttaa. Käynnistymässä on myös uudenlaista yhteistyötä eteläisen ja pohjoisen pallonpuoliskon välillä. Johannesburgissa julkistettiin esimerkiksi korkeakouluhanke, jonka tarkoituksena on löytää keinoja tieteen aseman vahvistamiseksi afrikkalaisissa yhteiskunnissa. Suomesta mukana ovat Helsingin ja Jyväskylän yliopistot sekä Teknillinen korkeakoulu.
Tutkija
Aleksi Neuvonen
Ympäristöjärjestö Dodo ry
Arvosana: 2
”Ihan reilusti menee läpi tentistä, kun ajattelee, miten paljon huonommin olisi voinut käydä. Kokous olisi voinut jumittua johonkin ulkopuoliseen asiaan, kuten palestiinalaiskysymykseen”, Aleksi Neuvonen sanoo. Hän korostaa, että arvosana on annettu koko parin viikon mittaiselle tapahtumalle eikä vain päätösasiakirjoille. ”Parasta olivat motivoituneet ihmiset ja eräät uudet keskustelunavaukset.”
Jälkikäteen ajateltuna Neuvosen mielestä oli yllättävänkin tärkeää se, että kokous pidettiin Afrikassa. Kansainvälinen mediaryöpytys oli laajaa, mutta niin oli paikallinenkin. Eteläafrikkalaisilla tv-kanavilla näytettiin massoittain helppotajuisia ja vauhdikkaita ohjelmia kestävän kehityksen peruskysymyksistä. ”Tiedemiehiltä kysyttiin esimerkiksi, mitä haittaa on siitä, että eläinlajit vähenevät. Leikkaukset olivat lähellä MTV-tyyliä”, Neuvonen kuvailee. ”Etelä-Afrikka on Afrikan vaurain valtio. Jos kestävä kehitys saa siellä huomiota ja lähtee rullaamaan, se voi antaa suuntaa koko mantereelle.”
Kansanedustaja
Satu Hassi
Vihreä liitto
Arvosana: 2
”Minulla on oikeastaan kolme pointtia”, Satu Hassi listaa. ”Ensinnäkin kokouksessa tietysti tuli joitakin pettymyksiä, toisekseen myös selviä tuloksia. Kolmanneksi: Suomen panoksesta on syytä olla ylpeä.” Hassi viittaa ohjelmaan teollisuuden tuotannon ja kansalaisten kulutustapojen muuttamiseksi: kun hyvät aikeet on kirjattu kansainvälisiin papereihin, päästään toimimaan käytännössä. Seuraavaksi on ryhdyttävä laatimaan toimintasuunnitelmia. ”Tuotanto- ja kulutustapojen muuttaminen kestävämmiksi on maapallon kannalta aika ydinkysymys”, Hassi hymähtää.
Kokouksen sivutuotteena tapahtui myös jotain sellaista, jonka vaikutukset voivat olla hyvin kauaskantoiset. ”Tosi merkittävää oli Putinin lupaus, että Venäjä ratifioi Kioton sopimuksen”, Hassi muistuttaa. Kun Venäjä saadaan mukaan, ilmastonmuutoksen torjumiseen sitoutuneita osapuolia on vihdoin niin monta, että sopimus astuu voimaan ja sitä päästään toteuttamaan. Vaikkei Kioton sopimus kuulunut Johannesburgin kokouksen asialistalle, isot kansainväliset kokoukset kasaavat maailman päättäjien niskaan poliittista painetta ja antavat mahdollisuuden kerätä sympatiapisteitä. Hassi toivoo, että Venäjän mukaantulo pakottaa Yhdysvallat arvioimaan uudestaan omaa ilmastopolitiikkaansa. Jos hiilidioksidipäästöille lasketaan päästökaupan seurauksena markkinahinta, amerikkalaiset yritykset joutuvat ottamaan sen huomioon toimiessaan Euroopassa ja Venäjällä. ”Voi olla, että kasvava määrä jenkkifirmoja haluaa, että myös Yhdysvallat on mukana tässä systeemissä”, Hassi arvioi.
Noora Jokinen
