Opintolainan korkoavustus laajenee
Opintolainansa kanssa maksuvaikeuksissa olevien tukea lisätään. Valtion korkoavustusta saa uuden lain myötä aiempaa useampi. Korkoavustusta saa, jos on ansainnut keskimäärin alle 775 euroa kuussa koron erääntymistä edeltävän neljän kuukauden aikana. Tulorajaa korotetaan, jos lainansaajalla on huollettavia lapsia.
Lainan maksuaikaa pidennetään lukukaudella. Lainan korko kertyy opintojen päättymistä seuraavana lukukautena. Lainan takaisinmaksua ei siis tarvitse aloittaa heti.
Opintolainan hakijan luottotiedot tarkistetaan uuden lain mukaan ensi syksystä heti, kun opiskelija hakee Kelasta valtiontakausta. Aiemmin pankki tarkisti luottotiedot vasta lainan hakemisen yhteydessä. Takausta ei pääsääntöisesti myönnetä opiskelijoille, joilla on maksuhäiriöitä.
Ensi vuoden syksystä opiskelija joutuu maksamaan opintolainastaan korkoa jo opiskeluaikanaan. Prosentin koron tarkoitus on totuttaa opiskelija lainan takaisinmaksuun.
Uuden lain tarkoituksena on vähentää valtion maksettavaksi tulevia opintolainoja. Viime vuosina yhä useampi opiskelija ei ole saanut hoidetuksi lainaansa, ja lainat ovat kaatuneet takaajan eli valtion maksettavaksi. Viime vuonna valtio maksoi takaamiaan opintolainoja opetusministeriön mukaan noin 155 miljoonan markan edestä.
Opiskelija päässee bussilla puoleen hintaan 2003
HKL:n opiskelijaliput saattavat halventua ensi vuonna. Helsingin kaupunginhallitus on luvannut nostaa opiskelijalippujen tukea nykyisestä 25 prosentista 50 prosenttiin, mikäli pääkaupunkiseudun kuntien joukkoliikenteeseen saadaan yhtenäinen alennusjärjestelmä. Hallituksen lausunto liittyy Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan ytv:n esitykseen, jonka mukaan lippujen alennusperusteet pitäisi yhtenäistää koko alueella.
Kaupunginhallituksen päätöstä edelsi tiukka kiista. Kokoomuksen ja rkp:n edustajat eivät hyväksyneet tuen korotusta.
”Kaupungin budjetti on 200 miljoonaa euroa alijäämäinen. Nyt ei pidä sitoutua pysyviin lisämenoihin”, kokoomuksen Jan Vapaavuori sanoo. Hän on yksi viidestä kaupunginhallituksen jäsenestä, jotka jättivät päätöksestä äänestyksen jälkeen eriävän mielipiteen.
”Atk-asemilla on ihmisiä, jotka tulostavat yli tuhat sivua kuussa,
Teo Kirkinen selittää tulostamisen rajoittamista.
Hyväntekeväisyysjärjestö välittää opiskelijoille graduaiheita
Evoluutiobiologista Vuoden professori
Professoriliitto on nimittänyt vuoden professoriksi evoluutiobiologian tutkijan, akatemiaprofessori Rauno Alatalon. Alatalo johtaa Jyväskylän yliopistossa evoluutioekologian huippuyksikköä, jonka tutkimustulokset ovat saaneet myös kansainvälistä huomiota. Esimerkiksi arvostettu Nature-lehti on siteerannut yksikön tutkimuksia taajaan. Alatalo on myös ahkera jatkotutkintojen ohjaaja.
Alatalon tutkimukset ovat keskittyneet eläinten pariutumismenestyksen ja sen vaikutusten selvittämiseen. Tutkimusten lähtökohta on evoluutio: luonnonvalinta ja eläinten sopeutuminen ympäristöönsä. Professoriliitto halusi Alatalon nimityksellä korostaa perustutkimuksen merkitystä ympäristötutkimuksessa.
Teekkareille uusi lehti
Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta (Tky) alkaa julkaista uutta lehteä. Teekkarit ovat aiemmin julkaisseet Otahuutoa ja Nyytisiä, jotka nyt yhdistyvät nimellä Polyteekkari.
Uusi lehti aloittaa helmikuussa. Lehdellä on kaksi päätoimittajaa. Vastaava päätoimittaja Elina Valtonen Otahuudosta ja journalistinen päätoimittaja Miia Lenkkeri Nyytisistä.
”Tarkoitus on tehdä tky:stä riippumatonta lehteä ja kertoa teekkareiden elämästä ja tiedeyhteisön asioista kaikkia kiinnostavalla tavalla”, Elina Valtonen kertoo.
1930-luvulla teekkarit julkaisivat ensin Tekniikan Ylioppilas ja sitten Teekkari -nimistä lehteä, jonka tarkoitus oli kilpailla Ylioppilaslehden ja Studentbladetin kanssa.
Viimeksi tky:n vastaava lehti oli Contactor, jota teekkarit ja Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta KY julkaisivat yhdessä. 1950-luvulla perustettu lehti lakkautettiin vuonna 1999. Koko lehden historiaa vaivasi teekkareiden ja kyltereiden kinastelu lehden linjasta, toimituksesta ja rahasta.
