Röyhkä jujuttaa

T:Teksti:

Faust ja muita kertomuksia on Kauko Röyhkälle pieni aluevaltaus. Muusikko-kirjailija on löytänyt biisien sanoitusten ja romaanien välimaastosta uuden alueen, novellin.
    Kirjan kertomukset hyppivät aiheesta toiseen ja esittelevät muun muassa ulkoministeriön virkamiehen, saatananpalvojan oppipojan, jumalansa kanssa kommunikoivan teologin ja nuoren kirjailijan. Selkeää punaista lankaa ei ole.
    Ainoa novelleja yhdistävä tekijä on jonkinlainen jujuttaminen. Valta ja alistaminen saavat tarinoissa arkisia, ideologisia ja yliluonnollisia muotoja.
     Röyhkän luomat maailmat eivät ole turhan lempeitä. Hyväksikäyttöä on kaikkialla, eikä vähiten rakkaudessa. Rivouksilla ja väkivallalla revittelyä teokselta on kuitenkin turha odottaa.
    Novellikokoelma on saanut nimensä kertomuksesta, jossa pikkuvirkamies myy Faustin tavoin sielunsa Stasille ja ajautuu agentiksi. Palkkiona on nainen, ainakin joksikin aikaa.
    Teoksen kiinnostavin novelli on kuitenkin kertomus nuoresta kirjailijasta. Se kietoutuu epämääräisesti Röyhkän omiin nuoruudenkokemuksiin ja pätemisen tarpeeseen uran alkutaipaleella. Oulusta tuleva nuorukainen kokee alemmuudentunnetta Helsingin kulttuurikerman joukossa ja mokaa lupaavan alun jälkeen totaalisesti.
     Nuoren kirjailijan tarinassa ironia limittyy Röyhkän teoksissa harvinaiseen huumoriin. Päähenkilö tulee alemmasta keskiluokasta, ja taiteellisesti lahjakkaana hänellä on tietysti edessään vaikeuksia. Röyhkä esittää nokkimisjärjestyksen viimeiseksi joutumisen hyvin nautittavasti.
    Välillä Röyhkän ote lipsuu, eivätkä kaikki kertomukset ole yhtä luontevia kuin esimerkiksi nuoren kirjailijan tarina. Siihen verrattuna unimaisemissa liukuvat osat ovat kirjan tökkivintä ainesta. Omimmillaan Röyhkä on kaupungin, siellä heiluvien tyyppien ja baarielämän kuvaajana.
    Faust ja muita kertomuksia on silti kelpo kokonaisuus. Röyhkäfanien ei tarvitse pelätä, että mies olisi uuteen lajityyppiin siirryttyään palannut ensimmäisten tuotostensa linjalle.
    Varhaisten teosten lukeminen oli biisien sanoja kuunnelleille hieman nolo kokemus. Sujuvat ja vinkeän osuvat kielikuvat puuttuivat. Vanhat teokset ovat nyt unholassa, eikä niistä aikoinaankaan paljon puhuttu.
    Novellit antavat romaania lyhyempänä muotona sanoittamiseen tottuneelle taiteilijalle uusia vapauksia. Röyhkä osaa käyttää kokeilumahdollisuuksia hyväkseen.
     Viime vuosien tuotannosta päätellen kirjailija ei haluakaan jämähtää yhteen muottiin. Edellinen teos Ocean City (1999) oli scifiä, varsinainen läpimurto Kaksi aurinkoa (1996) sijoittui historiaan ja elokuvakäsikirjoituskin on ollut työn alla. Röyhkä jujuttaa tyyliinsä ihastuneet tarttumaan moniin eri teemoihin ja alueisiin.
    Kauko Röyhkä näyttää löytävän oman tilansa kirjailijana. Musiikin puolella jälki on tähän mennessä ollut järeämpää, mutta sielläkin pitkälti lyriikan ansiosta.
    Miehestä on moneksi, mutta tuotantoa yhdistää aina tietty röyhkämäinen tyyli. Joku sanoisi, että nimi Röyhkä on hyvä brändi.

Kauko Röyhkä: Faust ja muita kertomuksia.
Like, 137 mk.

Miia Soininen