Lähinnä punavihreät nuoret yrittivät kesällä perustaa uuden porvarillisen kansalaisjärjestön, Järkiporvarit. Oikeat porvarinuoret kuitenkin tulivat ja valtasivat järjestön.
”Alkuperäiset” Järkiporvarit ajoivat yksilön vapautta, tarkoittaen sillä homoseksuaalien oikeutta mennä naimisiin, pakollisen asevelvollisuuden lakkauttamista ja valtion ja kirkon erottamista toisistaan. Järjestön säännöissä oli maininnat aktiivisesta kehitysyhteistyötä ja maltillisesta huumausainepolitiikasta.
Ylioppilaslehti: Kansallisten Ylioppilaiden (KansY) hallituksen jäsen, Järkiporvareiden puheenjohtaja ja vuoden porvariksikin valittu Jani Seikkula, eivätkö alkuperäisten Järkiporvareiden arvot olleet porvarillisia?
Seikkula: ”Eivät. Ohjelmassa puhuttiin talouden kontrolloimisesta. Me taas kannatamme vapaata markkinataloutta.”
Lena Koskela: ”Olet siis sitä mieltä, että porvarillisuuteen kuuluu ehdottomasti vapaa markkinatalous?”
S: ”Kyllä”.
K: ”Aina 1970-luvulle saakka Kokoomus ajoi vapaata valintataloutta, mikä tarkoittaa sitä, että markkinat ja talous ovat vain väline, jolla hyvinvointiin päästään. Teidän ohjelmallinen julistuksenne nostaa talouden yksilön ja yhteiskunnan yläpuolelle.”
S: ”Maailma on muuttunut siitä kun näitä linjanvetoja tehtiin: esimerkiksi valuuttajärjestelmä on täysin erilainen. Valtioiden määrä on kasvanut ja samalla tullut eritasoisia yhteiskuntia. Parhaiten globaalissa maailmantaloudessa pärjää vapaa markkinatalous. Se luo yhtäläiset oikeudet ja vapaudet kaikille. En näe vapaata markkinataloutta arvokysymyksenä. Se on hyvin pragmaattinen asia.”
YL: Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksen jäsen, Vihreiden kunnallisvaaliehdokkaanakin ollut Lena Koskela, mitä ovat porvarilliset arvot?
K: ”Yksilön vapaus, suvaitsevaisuus ja vastuunkanto. Porvarismin ja liberalismin on erottanut se, että jälkimmäisessä valtio ei saa puuttua yksilön elämään. Porvarista valtion tulee luoda tietyt rakenteet ja turvallisuus. Myös tasa-arvo on porvarillinen arvo.”
S: ”Juuri näin.”
K: ”Kun kerran ajat porvarillisena arvona tasa-arvoa, miten voit sanoa, että toiset ihmiset ovat seksuaalisen suuntautumisensa takia kykenemättömiä rekisteröimään parisuhteensa tai kasvattamaan lapsia?”
S: ”Me poistimme sen Järkiporvareiden säännöistä, koska emme halunneet sääntöihin poliittisia linjauksia. Seksuaalinen tasa-arvo on porvarillinen arvo. Se on yksilönvapautta. Jokainen saa itse valita, mitä kotonaan tekee.”
K: ”Avioliitto on siis vain niille, jotka tekevät sen kirkossa?”
S: ”Kyllä.”
YL: Hylätyksi tuli muun muassa asevelvollisuuden lakkauttaminen. Onko asevelvollisuus porvarillinen arvo?
S: ”Kansallinen turvallisuus hajoavassa maailmassa on arvo. Suomalainen yhteiskunta on rakentunut niin, että asevelvollisuus kouluttaa yhteiskunnallisiin valmiuksiin.”
K: ”Eli yhteiskunnallisia valmiuksia ei voi oppia kuin armeijassa?”
S: ” Asevelvollisuus on porvarillinen arvo, koska se luo turvallisuutta.”
K: ”Porvarillisuus perustuu siihen, että jokainen yksilö voi tehdä valintansa, ilman että muut päättävät puolesta…”
S: ”Juuri sanoit, että se on liberalismia.”
K: ”Ei, liberalismi on sitä, että valtio ei saa puuttua asioihin. Armeija on äärimmäinen esimerkki siitä, että joku muu tekee päätökset puolestasi.”
S: ”Armeijassa on sisäisesti selkeä hierarkia. Mutta se koskee yksilöä vain hetken. Armeija on tärkeä, koska lähinaapurustomme ei ole vakaa. Tietyt turvallisuusrakenteet tarvitaan.”
YL: Onko uskonto, ev.lut. kirkko, porvarillinen arvo?
S: ”On. Uskonto on porvarillinen arvo, koska ihminen hakee aina jotakin mihin uskoa.”
K: ”Kollektiivia?”
S: ”Kyllä. Sitä kautta tulee turvallisuus.”
K: ”Ei sen kollektiivin tarvitse olla kirkko. On kyseenalaista, että kouluun meneville lapsille opetetaan uskonnollista propagandaa.”
S: ”Mikä olisi vaihtoehto?”
K: ”Esimerkiksi voisi opettaa elämänkatsomustietoa, jossa lähdettäisiin filosofiselta pohjalta ja esiteltäisiin uskontoja.”
S: ”Ovathan muinaisen Kreikan filosofiatkin uskontoja. Meillä on yksi, juutalaispohjainen filosofia.”
K: ”Vertaatko Kreikan filosofioita uskontoon?”
S: ”Globaalissa mittakaavassa.”
YL: Alkuperäiset Järkiporvarit julistivat aktiivista kehitysyhteistyötä ja maltillista huumausainepolitiikkaa. Miten ne ovat porvarillisia arvoja?
K: ”Kehitysyhteistyö on loogisesti porvarillinen arvo: emmehän me voi sanoa, että yksilöllä kehitysmaissa on vähemmän oikeuksia kuin meillä. Kehitysyhteistyön kautta autamme kehitysmaita luomaan edellytyksiä kansalaisilleen. Se on nimenomaan porvarillista.”
S: ”Ei me voida lähteä siihen. Suomi on ollut 50-vuotta sitten kehitysmaa, olemme itse siitä päässeet eroon. Kyllä jokaiselle pitää antaa vapaassa markkinataloudessa sama mahdollisuus päästä markkinoille eikä lähteä antamaan rahaa ja sanelemaan, mitä pitää tehdä.”
K: ”Etkö koe, että länsimailla on vastuu siitä, että olemme ajaneet kehitysmaat siihen tilaan, jossa ne ovat? Kolonialismin aikaan länsimaat rakensivat niiden yhteiskuntarakenteet.”
S: ”Taloushistorian puolelta voi sanoa, että Suomi on aikoinaan ollut siirtomaa. Mutta muutos on lähtenyt sisältäpäin. Meille on annettu mahdollisuus toimia itsenäisesti. Meidän pitää antaa sama mahdollisuus muille.”
YL: Entä huumepolitiikka?
K: ”Nykyinen suomalainen huumekeskustelu on äärimmäisen hysteeristä. Kannabis rinnastetaan koviin huumeisiin, mitä se ei ole. Esimerkiksi Hollannissa lähdettiin siitä, että on parempi antaa ihmisten vetää vapaasti jointti kuin laittaa poliisi pidättämään hänet ja lisätä hänelle merkintä rikosrekisteriin, kun joka tapauksessa tyyppi polttaa sen jointin. On käsittämätöntä, että Suomessa meuhkataan huumeista, mutta ei puututa siihen valtavaan alkoholiongelmaan, joka meillä on!”
S: ”Tutkimusten mukaan miedoista aineista siirrytään useimmiten kovempiin aineisiin. Miksi me haluaisimme yhden uuden ongelma lisää?”
Entä oikeasti, Lena Koskela ja Jani Seikkula, pidättekö itseänne porvarina?
S: ”Kyllä.”
K: ”Laajassa mielessä.”
Heikki Valkama
