Vuodenvaihteessa huippulääketieteelle valmistui Meilahteen uusi hieno talo. Rakennus ei ole voitto yksin Suomen lääketieteelle vaan myös rakennustaiteelle – se on voittanut muun muassa tavoitellun Vuoden betonirakennus -tittelin.
Talon ongelma on sen nimi: Biomedicum. Talon johtaja, professori Olli A. Jänne, on jo ehtinyt pahoitella puisevaa nimivalintaa. Yliopisto-lehdessä (12/01) hän esittää parannusehdotuksen: talon voisi nimetä uudelleen jonkin sponsorin mukaan. Ajatus on sama kuin esimerkiksi Hartwall-areenalla.
Loistava idea. Ehdotan nimeksi Burana-centeriä. Se voisi auttaa – ainakin psykologisesti – talossa Jänteen johdolla toimivan Biocentrumin tutkijaryhmistä syntyneeseen päänsärkyyn (ks. s. 3).
Mitään uuttahan Jänteen ehdotuksessa ei ole. Näppärät kauppatieteilijät möivät jo vuosia sitten Helsingin kauppakorkeakoulun luokkahuoneiden nimet yrityksille. Teosta on ollut myös pedagogista hyötyä: ei liene epäilystäkään, etteikö PricewatershouseCoopers-luokkahuone olisi terävöittänyt opiskelijoiden englannin kielen taitoa.
Sääliksi käy Helsingin yliopistoa. Monta yritysmiljoonaa menetettiin, kun professori Matti Klinge nimesi humanistien talon Topeliaksi eikä esimerkiksi Pled-buildingiksi. Siivousaineen nimi olisi ollut hyvä ponnahduslauta Klingen opetuslapsille it-Suomen työmarkkinoille: pölyt on pyyhitty historian lehdiltä.
Rahan tuloa ei voi estää. Kunnostettavana oleva Metsätalo voitaisiin kokonsa puolesta nimetä uudelleen Big Maciksi ja koko keskustakampus Teollisuuden Voiman rahoilla Ydinkeskustakampukseksi.
Piditkö lukemastasi?
Kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä Ylioppilaslehti kertoo yhteiskunnan ja kulttuurin ilmiöistä ennen kuin muut ovat ehtineet niihin havahtua. Lue printtiä, tue laatujournalismia.
Tilaa tästä