12. huhtikuuta 2001
Teksti:

Opetusministeriön työryhmä harkitsee mahdollisuutta rekrytoida Suomeen lukukausimaksuja maksavia ulkomaisia opiskelijoita. Rekrytoitavia opiskelijoita saattaisi olla jopa muutama tuhat vuosittain. Lukukausimaksu olisi noin 30 000 markkaa opiskelijaa kohden.
    Suunnitelma on osa strategialuonnosta. Toteutuessaan se toisi Suomeen lisää työvoimaa ja parantaisi Suomen kilpailukykyä kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla.
    ”Ulkomaalaiset opiskelijat levittäisivät suomalaisen tietotekniikan alan koulutusjärjestelmän ja yritysten mainetta ulkomaille”, uskoo työryhmän jäsen, Teknillisen korkeakoulun rehtori Paavo Uronen.
    Opetusneuvos Anita Lehikoinen opetusministeriön koulutus- ja tiedepolitiikan osastolta kertoo, että ulkomaalaisia opiskelijoita rekrytoitaisiin lähinnä Itä-Euroopasta, Kiinasta ja Intiasta. He olisivat suorittaneet yleensä alemman korkeakoulututkinnon ja tulisivat Suomeen opiskelemaan maisteritasoista tutkintoa.
    ”Korostan sitä, että olemme vasta keskustelleet asioista. Mitään varmaa emme vielä voi näistä ideoista sanoa”, Lehikoinen täsmentää.
    ”Tässä on kyseessä todella iso asia, josta on keskusteltava”, painottaa Opetusministeriön neuvotteleva virkamies Heikki Mäenpää. Hänen mukaansa myös maksuton koulutus voisi olla Suomen kilpailuvaltti. Toisaalta esimerkiksi eu:ssa katsotaan, että lukukausimaksut lisäävät yliopistojen vetovoimaa.
    ”Asia on hyvin kaksipiippuinen. Suomessa lukukausimaksuja ei perinteisesti ole edellytetty, mutta toisaalta esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Englannissa lukukausimaksut nostavat yliopistojen mainetta. Niiden katsotaan kannustavan ja motivoivan opiskelijoita”, rehtori Uronen sanoo.

Lukukausimaksuaikeiden taustalla on kansainvälinen paine kaupallistaa koulutusmarkkinoita. Opetusministeriön luonnoksessa todetaan, että korkeakoulutusta ei enää pidetä Euroopassa yksiselitteisesti julkisena palveluna. Yksityinen korkeakoulutarjonta on lisääntynyt 1990-luvulla Keski- ja Itä-Euroopassa.
    Koulutuspalvelut kuuluvat tällä hetkellä wto:n palveluiden kauppaa koskevaan gats-sopimukseen. Sopimuksella pyritään edistämään koulutuksen vapaata kilpailuttamista ja koulutuskaupan esteiden purkamista.
    Heikki Mäenpään mukaan Suomella on paineita lisätä ulkomaisten opiskelijoiden määrää. Perustutkinto-opiskelijoista ulkomaalaisia meillä on noin 1,5 prosenttia, kun vastaava luku joissain Euroopan maissa saattaa olla lähellä kymmentä prosenttia.
    Mistä opiskelijat tulisivat? Paavo Uronen uskoo, että maksukykyisiä opiskelijoita löytyisi helposti. ”Baltiassa on runsaasti yksityisellä rahalla toimivia korkeakouluja. Sieltä voisi siis aivan hyvin löytyä maksukykyisiä opiskelijoita.”
    ”Kyse on globaalin kilpailukyvyn parantamisesta suhteessa Yhdysvaltoihin. Erityisesti tietotekniikan aloilla eu-maat, Suomi mukaan lukien, taistelevat lahjakkaimmista opiskelijoista ja tulevasta työvoimasta”, Uronen jatkaa.
    Osa opiskelijoista palaisi Urosen mukaan koulutuksen jälkeen kotimaahansa, mikä olisi tietotekniikan globaaleiden markkinoiden kannalta luontevaa. Pieni määrä koulutettuja saattaisi jäädä myös Suomeen.
    ”Jos lähdemme itsekkäästi rekrytoimaan ulkomaalaisia, toivomme, että osa heistä jäisi myös tänne”, sanoo Mäenpää.
    Ministeriön työryhmässä Suomen ylioppilaskuntien liittoa edustava koulutuspoliittinen sihteeri Ida Mielityinen kieltäytyy kommentoimasta strategialuonnosta. ”Kaikki on vielä alkuvaiheessa. Vakiintuneita kantoja ei ole.
    ”Tällä hetkellä Suomen lainsäädäntö kieltää lukukausimaksut. ”Ennen lukukausimaksujen sallimista asiasta tulisi käydä suuri korkeakoulupoliittinen keskustelu”, Mäenpää sanoo.
    Lakimuutokset voisivat teoreettisesti pidemmän ajan kuluessa johtaa siihen, että myös suomalaisilta opiskelijoilta alettaisiin vaatia lukukausimaksuja. Mäenpää pitää uhkaa liioiteltuna. ”Eiköhän eduskunta ole tällaisista asioista ilmaissut kantansa jo monta kertaa.

Anna-Kaisa Pitkänen
Kuva: Jenny Ersaari