Pyhää lihaa

T:Teksti:

”Oi, jospa kerran”, kehonrakentaja ajattelee ja menee salille muiden lähtiessä pitsalle. Salilla hauiskääntöjen ja jalkakyykkyjen lomassa hän luo katseensa taivaaseen: seinällä roikkuviin pyhimysten eli menestyneiden kehonrakentajien kuviin.
    ”Esimerkiksi Arnold Schwarzenegger tunnustetaan usa:n saleilla yleisesti kaikkien yhteiseksi esikuvaksi. Hän on saavuttanut sen, mihin kaikki pyrkivät. Hän on voittanut lajin arvostetuimmat palkinnot, hankkinut rikkautta ja mainetta, luonut näyttävän elokuvauran ja nainut vielä itsensä Kennedyjen sukuun”, kuvailee antropologi Taina Kinnunen.
    Kinnunen teki Pyhät bodarit -väitöskirjaansa varten kenttätyötä suomalaisten salien lisäksi kehonrakennuksen henkisellä kotiseudulla Venicessä ja Santa Monicassa Los Angelesin lähellä. Hän tutustui syksyn 1997 aikana kaikkiin äärikehonrakentajien pyhättöihin: puolella miljoonalla dollarilla rakennettuun Muscle Beachiin, Gold’s Gymiin, jonka oven yläpuolella lukee ”mecca of bodybuilding”, ja World’s Gymiin, jonka parkkihallissa Arnold Schwarzeneggerillä on vieläkin nimikkopaikka.
    Väitöskirjansa teoreettisen tarkastelun Kinnunen perusti ajatukselle kehonrakennuksesta uskontona. ”Kehonrakennuksessa toistuu sama rituaalinen käyttäytyminen, mikä on tyypillistä uskonnoille. Kehonrakentajilla on voimakas normisto, käsitys oikeasta ja väärästä, joka näkyy erityisesti elämäntapavaatimuksissa”, hän kertoo.

Pyhä bodari eli todellinen kehonrakentaja sinnittelee jatkuvasti ruumiin hallitsemisen ja lihan houkutusten välillä kuin uskovainen synnissä ja vanhurskaudessa. Kehonrakennukseen kuuluu saumattomasti ajatuksen puhtaus, Kinnunen kertoo.
    ”Kehonrakentaja opettelee hallitsemaan ruokahaluaan ja sietämään kipua. Tämä edellyttää oikeaa asennetta, johon liittyy tietoisuus sortumisen vaaroista ja seurauksista.
    ”Erityisesti bodarin kilpailukausi virittää äärimmilleen pyhän ja maallisen välisen jännitteen. Kilpailukaudella bodari tekee suurimmat uhrauksensa, mutta sen jälkeen hän saattaa palkita itsensä antautumalla maallisille nautinnoille.
    Malliesimerkkinä oikeasta asenteesta ja puhtaasta ajattelusta Kinnunen pitää losangelesilaista kehonrakentajaa Herbiä, joka oli tutkimuksessa tärkeä haastateltava.
    ”Hän aloitti päivän treenaamalla neljä collegepaitaa päällään, jotta kaikki neste lähtisi varmasti ja lihakset näkyisivät selvästi. Hän söi joka päivä täsmällisesti 1700 kalorin edestä oikealla tavalla hiilihydraateista ja proteiineista koostuvaa ruokaa. Ei hänen elämäänsä varmasti tavallisia nautintoja paljon mahtunut.

”Oman ruumiin peilaaminen kuuluu pyhä bodarin rutiineihin. Kinnunen kertoo väitöskirjassaan, kuinka itseensä keskittyneen ja tyhjän katseen vallassa tehtyjen harjoitusten jälkeen tuloksia katsellaan peilin edessä.
     Pyhä bodari ei kaipaa niinkään tavallisten ihmisten kuin kaltaistensa asiantuntijoiden ihailua ja palautetta. Lihaksilla ei myöskään pyritä tekemään vaikutusta ensisijaisesti vastakkaiseen sukupuoleen. Miehet hakevat palautetta selkeästi miehiltä ja naiset naisilta.
     ”Kovalla työllä saavutettuja lihaksia näytetään mielellään niille, jotka niitä osaavat arvostaa”, Kinnunen kuvailee väitöskirjassaan.
    Saleilla ei Kinnusen mukaan paljon flirttailla tai jutustella. Ihmiset harjoittelevat usein hiljaisessa yksinäisyydessä. Silti saleilla väreilee hienovarainen sosiaalinen jännite. Osa kuuluu selvästi sisäpiiriin. Osa on mukana hengaamassa.
     ”Toisaalta bodarit eivät katsoneet pitkään tavallisia kuntoilijoita, joita näkee saleilla. He ajattelevat, että kas, siinä taas yksi vastaherännyt, ja suhtautuvat yleensä ihan kannustavasti”, Kinnunen sanoo.

Pyhillä bodareilla on omat ulkomaailmaa kauhistuttavat rituaalinsa kuten uskonnollisilla fundamentalisteillakin. He ovat valmiita maksamaan paljon saavuttaakseen asettamansa ihanteet: kielletyt aineet ja plastiikkakirurgia ovat osa äärikehonrakentajien maailmaa.
     Myös lajin estetiikka työntää ulkopuolisia luotaan. Jopa Venicen ja Santa Monican ympäristössä, jossa suhtautuminen bodareihin on yleensä ihailevaa, ulkopuoliset saattavat kauhistella bodareiden ulkonäköä ja epäillä heitä kiellettyjen aineiden käytöstä.
    Monet pyhät bodarit syyttävätkin mediaa kehonrakentajien omituisesta julkisuuskuvasta. Kehonrakentajat uskovat olleensa muiden lajien harrastajia enemmän esillä puhuttaessa kiellettyjen aineiden käytöstä.
    ”Kaikki bodarit eivät mielellään suostuneet tutkimusyhteistyöhön, koska heillä oli huono käsitys siitä, miten media kohtelee bodareita. Bodarit pelkäävät kielteisiä stereotypioita ”, Kinnunen sanoo.
     Toisaalta pyhät bodarit suhtautuivat humoristisesti heihin liitettyyn mielikuvaan pinnallisuudesta ja idioottimaisesta ruumiinpalvonnasta. Saleilla heitellään itseironista herjaa, mutta loppujen lopuksi bodarit itse uskovat, että heillä on paljon perusteita elämäntavalleen ja että jokainen ihminen haluaisi näyttää juuri samalta kuin he, jos hän vain oivaltaisi hyvältä näyttämisen ja itsensä hoitamisen merkityksen.

Kinnunen tutki nimenomaan elämäntapabodareita, joista suurin osa on Hollywood-urasta haaveilevia ammattilaisia. Suomalaisittain kyse on ääri-ilmiöstä, mutta Kinnunen uskoo, että kehonrakentajien fanaattinen suhde omaan ruumiiseensa paljastaa jotain oleellista meidän ajastamme.
    ”Ihmiset ovat valmiita näkemään yhä enemmän vaivaa täydellisen ruumiin eteen, sillä sen uskotaan tuovan menestystä yhteiskunnassa. Esimerkiksi työnantajat palkkaavat mielellään urheilua harrastavia alaisia, joista näkee, että he huolehtivat itsestään.
    ”Ahkeruus, kurinalaisuus ja muut hyvät ominaisuudet eivät näy päälle, mutta tehokkuutta ja nopeutta vaativassa ajassa syvällisille keskusteluille jokaisen vastaantulijan kanssa ei ole aikaa. ”Ajattelutapa on se, että pinta paljastaa mitä olet. Ei ole aikaa ottaa selvää, mitä kukakin sisimmässään on”, Kinnunen sanoo.
    Kinnunen muistuttaa tutkimuksessaan, että ihmisruumiiseen on modernina aikana liitetty paljon suoranaisia yhteiskunnallisia merkityksiä. Esimerkiksi hoikkuus ja eleganssi liitetään tavallisesti ylempiin sosiaaliluokkiin. Lisäksi sosiaalisesti korkeassa asemassa olevat ihmiset ovat tyytyväisempiä ruumiiseensa kuin muut, väittävät tutkimukset.

Peili paljastaa pyhien bodarien lisäksi lopullisen totuuden myös monille nuorille, jotka kärsivät anoreksiasta tai ylikorostuneesta kuntoiluvimmasta. Moni tavallinen murrosikäinen poika on joutunut pyhiä bodareita innoittavien Schwarzenegger-legendojen pauloihin.
    ”usa:ssa on diagnosoitu vastikään nuorten miesten sairastama adonis-kompleksi, joka on verrattavissa nuorten tyttöjen anoreksiaan. Se liittyy hyvin kiinteästi sikäläiseen bodarikulttuuriin”, Kinnunen kertoo.
     Adonis-kompleksiin sairastuvilla pojilla lihasten kasvattaminen ja miehekkään ruumiin vaaliminen ohittaa kaiken muun. Seurauksena on yleiskunnon romahtaminen ja mielen järkkyminen.
    Yhden tärkeän syyn nykyiseen sairaalloiseen oman ruumiin korostumiseen Kinnunen löytää ihmisten tuntemasta avuttomuudesta. Kun yhteiskunta muuttuu yhä monimutkaisemmaksi, ihmiset vetäytyvät suojaan omaan maailmaansa.
    ”Nämä itseensä keskittyvät kehonrakentajathan ilmentävät äärimmäisellä tavalla ajatusta, että olosuhteisiin et voi vaikuttaa, mutta itseesi voit aina.

Anna-Kaisa Pitkänen
Kuva Riina Reponen