15. joulukuuta 2000
Teksti:

Kolumbiassa riittää yhteiskunnallisia ongelmia. Maata ovat näivettäneet jo pitkään sisällissota, huumekauppa ja yleinen sekasorto, ja se kärsii tällä hetkellä pahimmasta taloudellisesta lamasta sitten vuoden 1931.
    Nyt maan sisäisiin ongelmiin on tarjolla ratkaisu: Yhdysvallat on luvannut Kolumbialle apua reilun 10 miljardin markan arvosta.
    Avokätisyydestään huolimatta avustushanke on herättänyt ankaraa arvostelua. Suurin osa rahoista menee ihan muualle kuin Kolumbian yleisen köyhyyden lievittämiseen ja korruptoituneen julkisen hallinnon uudistamiseen. Avustusrahoilla ostetaan noin 60 yhdysvaltalaista sotilashelikopteria ja koulutetaan erikoisjoukkoja, joiden on tarkoitus nujertaa huumeviljelmiä suojelevat sissiliikkeet.
    Plan Colombiaksi nimetyn hankkeen arvostelijat epäilevät, ettei Kolumbian ongelmia ratkaista sotimalla. ”Kriisi johtuu pääosin poliitikkojen korruptoituneisuudesta, eikä rehevissä viidakoissa piileskelevien sissien taltuttaminen onnistu väkivalloin, varsinkaan kun armeija ei ole sinut viidakon kanssa”, sanoo Hernando Gonzales.
    Gonzales työskentelee Fundacion Hogares Juveniles Campesinos -säätiössä, joka pyrkii lievittämään Kolumbian rutiköyhän maaseudun ongelmia kouluttamalla ja valistamalla nuoria. Töitä Gonzalesilla ja hänen kollegoillaan riittää:
     20 – 29-vuotiaista kolumbialaisista vuonna 1999 oli työttömänä lähes 30 prosenttia.
    Nuorisotyöttömyys on suorassa yhteydessä Kolumbian sekasortoon: toimettomat nuoret ovat otollista rekrytoitavaa sisseille ja oikeistolaisille puolisotilaallisille joukoille.

On hyvin epätodennäköistä, että Kolumbian sisäiset olot rauhoittuvat niin kauan kuin kokapensaiden kasvattaminen kannattaa paremmin kuin esimerkiksi kahvin. Monien asiantuntijoiden mielestä helikoptereiden lähettämisen sijaan mielekkäämpi tapa auttaa Kolumbiaa olisi hillitä kokaiinin kysyntää teollisuusmaissa ja tukea maan yhteiskunnallisten olojen kehittymistä.
    Noin miljardi markkaa Plan Colombiasta onkin budjetoitu erilaisiin ohjelmiin, joilla pyritään luomaan vaihtoehtoja kokapensaan viljelylle ja parantamaan sosiaalisia ja oikeudellisia oloja. Summa on vähäinen verrattuna sotakoneistolle varattuihin rahoihin, ja lisäksi useat kansalaisjärjestöt ja avustajatahot ovat sanoutuneet irti Plan Colombiaan liittyvistä siviilihankkeista.
    Syitä on kaksi. Ensiksi monet uskovat, että sotilasoperaatio lisää entisestään siviileihin kohdistuvia ihmisoikeusrikkomuksia ja kidnappauksia Kolumbiassa. Toiseksi Plan Colombian pelätään katkaisevan jo nupullaan olleen rauhankehityksen hallituksen ja maan voimakkaimman sissiliikkeen, vasemmistolaisen farc:n välillä.

Helikopterit kumpuilevan viidakon yllä synnyttävät mielikuvan Vietnamin sodasta, ja Plan Colombian kriitikot ovat huomauttaneet, että paikallisen väestön edusta piittaamattomat amerikkalaiset ovat ajautumassa Vietnamin sodan kaltaiseen konfliktiin, jossa ei ole voittajia.
    ”Kaikki merkit viittaavat siihen, että Plan Colombian toteuttaminen vain pahentaa tilannetta. Huumekartellit ovat nyt pieniä ja verkostomaisia, kenttä on pirstaloitunut monen toimijan sekamelskaksi ja sitä on nyt vaikeampi hahmottaa. Tilanne on toinen kuin 1980-luvun lopun suurten kartellien aikaan”, Hernando Gonzales arvioi.
    ”Huumeviljelyksiä suojelemalla toimintansa rahoittavat sissit tuntevat viidakon läpikotaisin. Kaiken lisäksi viidakko on vielä huomattavasti vaikeakulkuisempaa ja vuoristoisempaa kuin Vietnamissa. Muutamalla helikopterilla ei tehdä siellä mitään.”
     Moni tavallinen kansalainen jakaa asiantuntijoiden pelot Plan Colombian kääntymisestä itseään vastaan. Juan Carlos Salas, kauppatieteiden opiskelija Bogotán yksityisestä Javeriana-yliopistosta, ennustaa Kolumbian syöksyvän sotaan kymmenen vuoden sisällä.
    Bogotán ainoan julkisen yliopiston – radikaaleista mielenosoituksistaan tunnetun Kolumbian kansallisen yliopiston – valtiotieteiden opiskelija Eduardo Martinez näkee tulevaisuuden vielä lohduttomammaksi: ”On valmistauduttava täysimittaiseen sotaan, joka alkanee vuoden sisällä.”

Kirjoittaja on työharjoittelussa Fundacion Hogars Juveniles Campesinos -säätiössä Kolumbiassa.

Kalle Mäkinen
Kuva: Joel Melasniemi