06. lokakuuta 2000
Teksti:

Keskusta: Ilta- ja yöpaikkoja nuorille

Keskustalaisessa helsingissä huolehdittaisiin koulutuksesta ja terveydenhoidosta siirtämällä työntekijöitä hallinnosta suoritusportaaseen. Julkisen liikenteen maksut eivät nousisi, poikittaisliikennettä parannettaisiin ja metroa jatkettaisiin pohjoiseen.
”Kunnan ei tarvitse tuottaa kaikkea itse. Se voi olla mukana kilpailemassa ulkopuolisten tuottajien kanssa”, kaupunginvaltuutettu Sole Molander sanoo.
     Keskustalaisessa Helsingissä vanhukset hoidettaisiin ”inhimillisesti” , Molander kertoo. ”Asioiden valmistelu kaupungissamme olisi todella avointa, ei vain näennäisesti. Asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia parannetaan aidosti. Ja päätöksenteko on avointa. Tietojen saamista helpotetaan.”
    Myös nuorisosta huolehdittaisiin. ”Nuorten omilla ehdoilla tapahtuva liikunta, muukin kuin urheiluseurojen tarjoama liikunta, on tuiki tärkeää. Ilta- ja yöpaikkoja nuorille!” Molander lupaa.

Keskustan tärkeimmät vaaliteemat
* Vuoden 2002 yleiskaavan suunnittelu.
* Ei viheralueiden, rantojen ja Vuosaaren sataman rakentamiselle
* Yhteistyö ympäristön kuntien kanssa

Stiller kommentoi
”Keskustalle täytyy kertoa huonoja uutisia. Tuskin uskon, että heidän kannatuksensa kaupungissa lisääntyy lupaamalla ilta- ja yöpaikkoja nuorille. Sanoisin nuorille äänestäjille, että kysykää itseltänne, kannattaako äänestää. Niin tylsää kuin tämä onkin, on mielestäni oleellista, että hyvinvointivaltion rapautumista voi hidastaa äänestyspäätöksellä.” Suurimmat lehmänkaupat Helsingissä tekevät tulevana vaalikautenakin demarit ja kokoomus, Stiller muistuttaa.

Vasemmistoliitto: Parempaa vanhustenhuoltoa

Vasemmistoliiton hallitsemassa helsingissä verorahoja laitettaisiin mahdollisimman paljon asuntojen rakentamiseen ja sosiaali- ja terveyspuolen henkilöstöä lisättäisiin.
”Köyhyyteen ja syrjäytymisen ehkäisyyn satsattaisiin enemmän rahaa, vaikka kaupunki siihen panostaakin”, Helsingin Vasemmistoliiton toiminnanjohtaja Jorma Pikkarainen sanoo.
    Lisäksi vasemmisto kiinnittäisi huomiota koulutuksen tasa-arvoisuuteen. Kaikissa kouluissa pitäisi olla yhtä hyvä opetus kaupunginosasta riippumatta.
    ”Varaa uudistuksiin olisi, rahaa pitäisi kohdentaa vaan toisella tavalla. Verojen nostamiseen ei ole paineita. Mutta mieluummin verot ylös kuin palvelut alas”, Pikkarainen sanoo.

Vasemmistoliiton tärkeimmät vaaliteemat
* Lisää kohtuuhintaisia vuokra- ja asumisoikeusasuntoja
* Lisää rahaa vanhusten- ja mielenterveyden avohuoltoon
* Lisää yhteistyötä pääkaupunkiseudun muiden kuntien kanssa

Stiller kommentoi
Vasemmistoliiton ajatukset miellyttävät Stilleriä eniten.
     ”Voisin hyvinkin äänestää puoluetta, jos siinä ei sattuisi olemaan niin paljon vanhoja stallareita. Se on virheitään myöntämättömillä stalinisteilla kansoitettu puolue. Näistä ohjelmista voin kuitenkin eniten vannoa Vasemmistoliiton ohjelman nimeen.”
    Erityisesti vanhuksien ja mielenterveyden avohuollon puolustaminen kerää Stillerin pisteet, koska vanhusten huolto tulee seuraavina vuosina olemaan keskeinen kysymys Suomessa.
    ”Minua huolestuttaa se, että aika moni nyt yliopistolla opiskelevasta sukupolvesta haluaisi ottaa letkun pois suusta, kun olen vanhus”, Stiller povaa.

Kokoomus: Asuntoja ja kevyempiä veroja

Jos kokoomus saisi enemmistön Helsingin kaupungin valtuustossa, kaupungin asuntopolitiikka menisi uusiksi, sanoo kaupunginvaltuutettu ja puolueen varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa.
”Tarvitaan asumisoikeus- ja omistusasuntoja, yksityisiä vuokra-asuntoja, osaomistusasuntoja sekä opiskelija-asuntoja. Yksipuolinen asuntopolitiikka johtaa asumiskustannusten nousuun ja nuorten helsinkiläisten joukkopakoon naapurikuntiin.”
    Kokoomuslaisessa Helsingissä kehitettäisiin uusia tapoja tuottaa kaupungin peruspalveluita niin lapsille kuin vanhuksillekin. Palveluja ostettaisiin yrittäjiltä ja järjestöiltä, palveluntarjoajia kilpailutettaisiin ja käyttöön otettaisiin palvelusetelit.
    ”Jos käytän päivähoitoa, ei ole olennaista kuka tuottaa, vaan se, että se on laadukasta. Monessa asiassa kunta on paras tuottaja, mutta ei kaikissa”, perustelee Sarkomaa.
    Kokoomuslaisessa Helsingissä veroäyriä laskettaisiin eli verotus kevenisi.

Kokoomuksen tärkeimmät vaaliteemat
* Terveydenhuolto, sosiaali- ja koulutoimi lamaa edeltäneelle tasolle
* Turvallisuustalkoot huumeidenkäyttöä ja rikollisuutta vastaan

Stiller kommentoi
Kokoomuksen erikoisuus ovat kilpailuttaminen ja palvelusetelit, Stiller sanoo.
    ”On kiinnostavaa nähdä, millaisen uskomattoman kaaokseen ne aiheuttaisivat terveydenhuollossa. Usein tällaiset ehdotukset johtavat jonkinlaiseen näennäistehokkuuteen.”
    Ainoa, missä demarit ja kokoomus Stillerin mielestä eroavat, on kilpailuttaminen. ”Siinäkin demarit ovat tehneet jo valmiiksi kompromissin. He sanovat, että ei silmitöntä kilpailuttamista. Mikä erottaa kokoomuksen ja demarit? Eivätkö ne voisi yhdistyä?”

Pyöräteitä ja liikuntareittejä

Kaupunki palkkaisi lisää työntekijöitä, esimerkiksi hoitohenkilökuntaa ja bussikuskeja, jos demarit hallitsisivat Helsinkiä yksin. Myös länsimetroa alettaisiin rakentaa.
”Siihen tosin tarvitaan demarienemmistö myös Espoossa”, kaupunginhallituksen varajäsen Laura Tuomisto huomauttaa.
    Kohtuuhintaisia vuokra-, omistus- ja opiskelija-asuntoja rakennettaisiin lisää samoin kuin pyöräteitä ja muita liikuntareittejä.
    Nykyisillä rahoilla demarien Helsinki ei ole toteutettavissa, Tuomisto myöntää, mutta aivan köyhiäkään ei olla.
    ”Kaupungin kassassa on tänä vuonna yllättävän paljon rahaa. Lisäksi Novo Groupin osakkeista on saatu myyntivoittoja. Kyse on rahojen oikeasti kohdentamisesta”, Tuomisto sanoo.

Denarien tärkeimmät vaaliteemat
* Turvallisuus
* Ei silmitöntä kilpailuttamista
* Laadukkaat ja monipuoliset palvelut on taattava kaikille kuntalaisille

Stiller kommentoi
Stillerin mukaan sdp:tä ja kokoomusta ei voi erottaa toisistaan, joten niitä on käsiteltävä rinnakkain.
    ”Turvallisuus on molempien puheissa keskeinen teema. On mielenkiintoista, että yhteiskunnan ongelma marginalisoituminen käännetään nykyisin turvallisuusongelmaksi. Syrjäytyminen myy paremmin, kun siitä puhutaan turvallisuusongelmana. Esimerkiksi mielenterveyspalvelujen alasajo on käännetty turvallisuusongelmaksi.”
    Stillerin mukaan europolitiikasta syntynyt kokoomuksen ja demarien yhteistyö on johtanut demarien vasemmistoideologian täydelliseen vesittymiseen, minkä vuoksi on vaikea nähdä, miten demarit puolustavat hyvinvointivaltiota.
    ”sdp:n nykytilasta sanoisin, että yhtä kritiikittömiä kun oltiin 70-luvulla suhteessa yya-politiikkaan ollaan nyt suhteessa eu:hun. Rituaalinomaisesti voi jossain kokouksessa olla joku toisinajattelija, mutta koskaan ei pidä aliarvioida demarien europolitiikan laumahenkeä.”

Vihreät: Joukkoliikennettä ja tuulivoimaa

Jos vihreät saisivat päättää, Helsinkiin perustettaisiin kokonaisia autottomia asuinalueita ja Vuosaaren sataman tilalle rakennettaisiin asuntoja, kertoo Helsingin vihreiden vaalipäällikkö Jessica Karhu sanoo.
Ylipäänsä asuntoja rakennettaisiin lisää. Vihreät tekisivät köyhistä vuokralaisista ja rikkaista omistusasujista seinänaapureita. Samassa rapussa olisi omistus-, opiskelija- ja kaupungin vuokra-asuntoja rinnakkain.
    ”Näin on tehty Ruoholahdessa. Tällä tavalla slummiutuminen ei olisi niin voimakasta”, Karhu perustelee.
    Vihreiden Helsinkiin rakennettaisiin tuulivoimaa, joka tuottaisi paljon energiaa kaupungille. Poliittiset virkanimitykset loppuisivat. Kaikkiin muihin paitsi apulaiskaupunginjohtajien virkoihin valittaisiin pätevimmät hakijat.
    Uudistuksiin on Karhun mukaan varaa, eivätkä autottomat asuinalueet aiheuttaisi ylimääräisiä menoja.
    Vihreiden tärkeimmät vaaliteemat

Makasiinit säilytettävä. Vuosaaren satamaa ei saa rakentaa. Asuntotuotannon ohjelma vietävä läpi
    Stiller kommentoi

Vihreiden ajatuksiin Stiller sanoo suhtautuvansa sarkastisesti.
     ”Elämäni keskeinen kysymys ei ole se, onko Helsingissä tuulivoimaloita vai ei. Mielestäni silloin kun kunnallispolitiikan keskeinen teema on enemmän tuulivoimaloita, siinä on vitsin poikanen.”
    Vihreiden joukkoliikenneinnostus viehättää Stilleriä. Länsimetroa hän sanoo kannattavansa, koska se tulisi kotinurkille Matinkylään.

Yhden puolueen kunta. Utopiaako?

Sir Thomas More (1478-1535) kertoi kirjassaan Utopia kaupungista, jossa oli säännöllinen asemakaava, erinomainen sairaanhoito ja asunto-olot sekä maksuton koulutus.
    Hallinto oli järjestetty harmonisesti niin, että viisaat päättivät ja kaikki olivat yhtä mieltä.
    Olisiko tällainen kaupunki Suomessa mahdollinen? Ei, sillä kunnallishallintoa ohjaava lainsäädäntö rajoittaa valtuustojen valtaa niin paljon, että vaikka yksi puolue saisi ehdottoman enemmistön kunnallisvaaleissa, se ei pystyisi järjestämään yhden kaupungin tai kunnan asioita oman mielensä mukaan.
    Valtion päätökset ja lainsäädäntö normittavat tärkeimmät kunnalliset sosiaali-, terveys- ja koulutuspalvelut niin yksiselitteisesti, etteivät kunnat voi niistä poiketa.
    Tiukoista rajoista huolimatta kunnallispolitiikassa on tilaa myös rohkealle visioinnille. Valtuustoilla on todellista valtaa muun muassa rakentamista, liikennejärjestelyitä ja kulttuuria koskevissa asioissa. Jos siis vihreät saisivat Helsingissä vallan, autoilta voitaisiin kieltää pääsy keskustaan. Tai yhtä hyvin ehdottoman enemmistön saanut kokoomus voisi rakennuttaa Helsinkiin vain kovan rahan asuntoja.
    Tällainen yksinvalta on kuitenkin vaikea toteuttaa kouriintuntuvasti. Esimerkiksi pohjanmaalaisessa Merijärven kunnassa kaikki valtuustopaikat ovat keskustan hallussa, mutta kunnanjohtaja Kaija Eskola ei osaa heti sanoa, miten elämä Merijärvellä eroaisi elämästä muualla maassa. Päätöksentekoon vaikuttaa enemmän paikallinen kyläpolitikointi kuin yksi kaiken ylittävä keskustalainen aate, hän kertoo. 

Vaikka valta tapaa aina valua yhteen keskukseen, sitä yritettiin 1990-luvun puolivälissä sysiä takaisin periferiaan säätämällä uusi kuntalaki.
    ”Periaatteessa uusi kuntalaki pyrki lisäämään kuntien toimintavapautta ja vahvistamaan kunnanvaltuuston valtaa. Käytännössä kuitenkin laajemmat yhteiskunnalliset prosessit ovat vieneet kehitystä aivan toiseen suuntaa”, kertoo Tampereen yliopiston kuntatutkimuksen professori Ari-Veikko Anttiroiko ja viittaa Suomen samanaikaiseen liittymiseen Euroopan unioniin. Vaikka suomalaiset ovat äänestäneet eurovaaleissa laiskasti, jopa eu-politiikka herättää ainakin näennäisesti enemmän intohimoja kuin kunnallispolitiikka. Anttiroiko tarjoaa tälle ilmiölle filosofista selitystä.
    ”Tämä tarkoittaa sitä, että modernin yhteiskunnan institutionaalisia ja teknologisia järjestelyitä syntyy siinä tahdissa, etteivät ihmiset pysty sulattamaan sitä kaikkea. Kunnallispolitiikka on lopultakin osa – monen kuntalaisen mielestä ehkä ahdistavaakin – institutionaalista hallintakoneista.”
    Anttiroikon näkemyksen pohjalta voisi ironisesti sanoa, että kunnista on tullut utopioiden sijasta dystopioita eli pahoja paikkoja, joissa ihmiset ovat orwellilaisittain vain numeroita hallintokoneiston rattaissa.Äänestämättä jättäminen ei silti kannata. Anttiroiko muistuttaa, että demokraattiset paikallisvaalit ovat yleismaailmallisesti harvinaista ylellisyyttä.
    ”Me emme ehkä osaa arvostaa niitä, kun koko järjestelmästä on tullut itsestäänselvyys. Edustuksellinen järjestelmä ruokkii toki konservatiivisuutta, mutta vastaus siihen ei ole äänestämättä jättäminen. Pikemminkin ihmiset voisivat lisätä muutosaltiutta äänestämällä vaihtoehtoisia ehdokkaita ja ryhmiä.”

Stiller pettyi

Ruben stiller ei keksi puolueiden utopioista juuri mitään hyvää sanottavaa. ”Täytyy olla outo tyyppi, että tällaiset lupaukset mitenkään sytyttää. Vähemmän kiihottavaa poliittista keskustelua ei voi olla. En ihmettele, jos äänestysprosentti jää todella alhaiseksi.”
    Stiller kuvaa puolueiden ajatuksia pikkusieväksi teknokraattiseksi puheeksi ja irrallisiksi lupauksiksi ilman mitään aatteellista sanomaa. Hän ihmettelee, kuinka nuoret poliitikot puhuvat samanlaista puppua kuin vanhatkin.
    ”Ehkä nuoret ovat niin individualistisia, että he puolueissakin ajattelevat, että niissä pitää tehdä uraa. Jos tahtoo menestyä, täytyy laulaa niiden lauluja, joiden leipää syö. Aivan sokeasti.”Stiller kuitenkin lohduttaa helsinkiläisiä äänestäjiä sillä, että vauraassa länsinaapurissa menee vielä huonommin.”Espoon kaupungin virallinen ideologia on niin syvältä, että sitä ei voi enää sanoin ilmaista. Olen varma, että Espoossa lopullinen unelma on se, että otetaan joukko nörttejä ja kloonataan ne, ja ajetaan loput ihmiset kaupungin rajojen ulkopuolelle. Helsingissä kaupunki ei sentään halua toimia vain tietotekniikkayritysten tai Nokian jatkeena.”

Anna-Kaisa Pitkänen, Juhana Rossi ja Heikki Valkama
Kuva: Joel Melasniemi