Opetusministeri Rask: Kehittämis-laki lisää yliopistojen rahoitusta

T:Teksti:

Yliopistojen kehittämislaki ei toimi, valittavat Suomen ylioppilaskuntien, professorien ja tieteentekijöiden liitot. Tutkintojen halpatuotantoa ja yliopistojen jäykistymistä pelkäävät liitot vetosivat parhaillaan lakia käsittelevään eduskuntaan muutosten puolesta.
     ”Kyllä opetusministeriössä on rehtoreiden ja opiskelijajärjestöjen ääni tullut kuulluksi”, opetusministeri Maija Rask vastaa liittojen kritiikkiin.
     ”Yliopistojen kehittämislaki on hyvä. Aiemmin laki otti huomioon vain palkkojen suurentumisen. Nyt ensimmäistä kertaa historiassa otetaan huomioon myös tutkintotavoitteet.” Laki ei silti ole Raskista erinomainen, sillä kaikkia opetusministeriön esittämiä asioita ei saatu läpi.
    Yliopistolaisten valituksen ydin on Raskin mukaan se, minä vuonna laki astuu voimaan. Lain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuonna, mutta tutkintojen perusteella rahaa jaetaan vasta vuonna 2002.
     ”Ennen lain voimaantuloa sovittujen tavoitteiden muuttaminen ei ole yksinkertainen asia”, Rask sanoo. ”Kehittämislaki on nyt eduskunnassa, ja hallitus on sen yksimielisesti hyväksynyt sellaisena kuin se on. Jos eduskunta parantaa esitystä, olemme täällä ministeriössä pelkästään tyytyväisiä.”

Kehittämislaki jakaisi yliopistoille rahaa suoritettujen tutkintojen perusteella. Jos tutkintotavoite alittuu, yliopisto menettää rahaa. Muun muassa tätä lain kohtaa Helsingin yliopiston rehtori Kari Raivio on arvostellut julkisesti.
     ”Hieman ihmettelen Raivion kommentteja. Hän ikään kuin toi uutena asiana sen, että tutkintojen määrä vaikuttaisi myös negatiivisesti rahoitukseen. Sehän oli hyvänen aika koko ajan esillä rehtorien kanssa käydyissä neuvotteluissa! Asioista on jo yhdessä sovittu.”
    Ja mitä opetusministeriön ja yliopistojen näkemyseroihin tutkintotavoitteista tulee, ”yliopistojen rehtorit asettavat suurempia tutkintotavoitteita kuin opetusministeriö”, Rask sanoo.
    Rask ei myöskään lämpene syl:n ehdotukselle sisällyttää rahanjakoon alemmat korkeakoulututkinnot. ”Nyt ei ole keskusteltu siitä. Rehtorit eivät ainakaan ole ottaneet sitä esille.”
    Tutkinto ei ole kuitenkaan turha, vaan se liittyy opiskelijan oikeusturvaan, Rask vakuuttaa. Esimerkiksi opintojensa aikana lapsia saavien naisten on helpompi viimeistellä tutkintonsa, kun yksi etappi eli alempi tutkinto on takana.
    Joka tapauksessa yliopistojen rahoitusta on selvästi parannettu, Rask huomauttaa ja kehuu perusrahoitusta lisännyttä hallituksen tulevaisuuspakettia. Muiden hallituksen jäsenten ehdottaessa rahojen kohdentamista toisaalle Rask kertoo ajaneensa laman jäljiltä vajaan perusrahoitukseen korjaamista. Perusrahoituksen lisäys on pysyvä eikä tulevaisuuspakettiin sidottu. Myös yliopistojen toivomus Suomen Akatemian yleiskustannuslisästä on täytetty.

Yliopistoväen kiinnostus ammattikorkeakoulujen jatkotutkintoja kohtaan ihmetyttää Raskia. ”Amk-jatkotutkinnoissa ei minusta ole mitään epämääräistä. Se johtuu peloista ja tietämättömyydestä, jos niitä pitää jotenkin epämääräisinä. Myös puhe siitä, tulevatko tutkinnot vai ei, on outoa. Hallitus on yksimielisesti päättänyt, että ne tulevat.”
    Opetusministerin mukaan jatkotutkintojen tarkoitus on syventää ammatillista osaamista. Esimerkiksi osastonhoitajaksi aikova sairaanhoitaja voisi opiskella ammattikorkeakoulussa jatkotutkinnon ja pätevöityä osastonhoitajaksi.
     ”Toisaalta tarvitaan myös sairaanhoitoa tieteellisesti kehittäviä ihmisiä. Siksi pitää varmistaa, että tällaiset ihmiset voivat siirtyä yliopistoihin”, Rask sanoo.
    Mitä tutkintoa amk-jatkotutkinto sitten vastaa? Miksi jatkotutkinnon suorittaneet valmistuvat?
     ”Nimikkeet eivät ole olennainen asia. Meillähän on olemassa nimikkeet ja nimikkeen perässä on tällä hetkellä suluissa amk, joka tarkoittaa sitä, että tutkinto on ammattikorkeakoulun perustutkinto. Ilman että mietitään uusia nimikkeitä, voidaan sulkumerkkien ja kirjainten avulla hyvin osoittaa, että kyseessä on jatkotutkinto. Minä en näe siinä mitään epäselvää. Ei ole tarvetta nimitalkoisiin.”
     ”Huolestuttava asia lienee sen sijaan se, mitä tutkinto vastaa. Alun pitäen ammattikorkeakoulut halusivat, että jatkotutkinto vastaisi vähintään lisensiaatintutkintoa. Minusta se ei ole realistista. Ylempi korkeakoulututkinto vastaisi sitä paremmin.”
    Amk-jatkotutkinnon opintoviikkomääräksi on suunniteltu 200:ta opintoviikkoa, mikä ylittää reilusti ylemmän korkeakoulututkinnon opintoviikkovaatimukset.
     ”Yliopistotutkintojen ja amk-jatkotutkintojen vertailua ei tarvita muussa kuin työnhakuilmoituksissa, jotta työnantaja voi ilmoittaa, minkä tason ihmistä hän kaipaa”, Rask huomauttaa.
    Miten jatkotutkinnot sitten vertautuvat muiden maiden vastaaviin tutkintoihin?
     ”Tämäkin on hämmentävä keskustelu, että mietitään, mitä varten sitä tehdään. Olemme luomassa puhtaan suomalaista mallia.”
    Viime vuonna 29 Euroopan maan allekirjoittamassa Bolognan julistuksessa ei Raskin mukaan ole kyse tutkintojen harmonisoinnista vaan opintojen vastaavuuksista.
     ”Tärkeintä on, että opiskelija vaihtoon lähtiessään tietää, mitä hyötyä ulkomailla suoritetusta tutkinnosta on opintojen edistymisen kannalta. Jokainen maa saa antaa sellaista koulutusta kuin haluaa. Ei meidän pienenä maana kannata mukauttaa koulutuksen sisältöä jonkin toisen maan järjestelmään.”

Suomen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen verkostoa Rask kehuu kattavaksi. Hän tyrmääkin neljän kansanedustajan ehdotuksen neljästä uudesta yliopistosta, jotka vain veisivät rahaa nykyisiltä opinahjoilta.
     Vastikään tieteentekijöiden liiton ehdottama tiedeministerin virka ei sekään innosta. Koulutus sopii Raskista kokonaisuudessaan opetusministerille. Hän vetoaa tässäkin hallitukseen: ”Asia on päätetty, kun hallitus muodostettiin ja silloin ei tiedeministerin salkusta keskusteltu.”
    Kysymykseen ”Mikä on yliopiston tehtävä?” Rask vastaa: ”Suomalaisen koulutusjärjestelmän tärkein tehtävä on auttaa jokaista nuorta löytämään oma paikkansa elämässä. Yliopistot ovat sitä varten, että harjoitetaan opintoja. Tiedeyliopistojen tehtävä on myös tieteen tekeminen ja sillä tavalla meidän kilpailukykymme ylläpitäminen.”
    Rask lupaa tulevaisuudessa lisää rahaa paitsi yliopistoille myös peruskouluille. Hän kertoo lisäksi vaativansa seuraavasta tuposta hyvinvointitupoa. ”Opettajien ja hoitajien palkkoja pitäisi nostaa. Opetusministeri ei kuitenkaan istu tupopöydässä. Ainoa mitä voin tehdä, on esittää kantani julkisesti.”

Heikki Valkama
Kuva: Heikki Torkkeli