07. huhtikuuta 2000
Teksti:

Suomesta loppuu matikkaa taitava työvoima, valittaa elinkeinoelämä. Ongelmaa ratkotaan peruskouluissa, joissa piilee valtava hyödyntämätön työvoimareservi: tytöt. Heitä yritetään nyt innostaa matikan pariin hankkeilla ja talkoilla.
    ”Tyttöjen innostamiseen on monta syytä, muitakin kuin vain tyttöjen itsenäisen ajattelun kehittäminen ja opiskelumahdollisuuksien monipuolistaminen. Tytöt ovat teollisuudelle käyttämätön reservi työvoimapulaan”, matematiikan dosentti Marjatta Näätänen, 50, sanoo.
    ”Ennen työvoimapulaa ei kovinkaan moni ollut huolestunut siitä, kiinnostaako tyttöjä matematiikka vai ei.”
    Koulujen matematiikan opetuksen ongelmiin on yritetty pureutua jo kymmenen vuoden ajan tuttuakin tutummalla listalla: tuntimäärät, ryhmäkoot, tasokurssien palauttaminen, työrauha…
    Marjatta Näätänen palkittiin vastikään Helsingin yliopiston Maikki Friberg -tasa-arvopalkinnolla työstään naisten ja tyttöjen innostamiseksi matematiikan opintoihin.
    Näätänen onkin saanut paljon aikaan: Hän on naismatemaatikkojen kattojärjestön European Women in Mathematicsin perustajajäsen. Hän perustanut lukiolaisille internetiin matematiikkalehti Solmun ja ohjannut videon kansainvälisesti arvostetuista naismatemaatikoista, suomentanut Miguel de Guzmßnin kirjan Matemaattisia seikkailuja.
    Tänä vuonna Näätänen sai myös Suomen Akatemian Vuoden 2000 matematiikkapalkinnon, 20 000 markkaa.
    Näätänen ei puhu matematiikasta ja naisista vain siksi, että yritykset saisivat työvoimaa.
    ”Työmarkkinat ovat eriytyneet naisten ja miesten aloiksi. Mitä ylemmäs johtoportaassa mennään, sen enemmän on miesten aloja. Jos tavoittelee asemaa ja päätösvaltaa, diplomi-insinöörin tutkinto on hyvä tutkinto. Ja jos diplomi-insinööriksi opiskelee vain vähän naisia, on johtopaikoillakin vähän naisia.”

Kovia valintoja

Näätäsestä nuoret, vanhemmat ja opettajatkaan eivät aina tiedä, kuinka tärkeitä valintoja koululaiset joutuvat jo peruskoulussa tekemään. Kun valitsee minimimäärän matikkaa, sulkee pois mielenkiintoisia aloja.
    Mutta miksi matikka ei kiinnosta? Koska kaikki viihteellistyy ja koulussa pitäisi olla vain kivaa. Matematiikka vaatii pitkäjänteistä, itsenäistä työtä, Näätänen vastaa.
    ”Välillä voisi kysyä, mikä koulu oikein on. Tietysti on hyvä, jos koulussa viihtyy, mutta eikö koulun pitäisi antaa riittävät perustiedot ja työskentelytavat?”
    Nyt koulu ei niitä anna. Yliopisto-opettajat ovat sitä mieltä, että matematiikan opiskelijoiden pohjatiedot ovat heikentyneet. Erityisesti ongelma näkyy muiden kuin luonnontieteilijöiden joukossa: yliopisto joutuu järjestämään koulutietoja täydentäviä kursseja valtiotieteilijöille, humanisteille, psykologeille ja lääkäreille.
    Mutta puhtain paperein ei pääse yliopistokaan.
    ”Koko ajan puhutaan siitä, kuinka pienen maan on sijoitettava koulutukseen ja kuinka tärkeää se on. Mieleen tulee, että siitä puhe mistä puute”, Näätänen sanoo.
    ”Jos yliopistolla vaan leikataan ja virat tehdään määräaikaisiksi, on tilanne täälläkin pian huono. Kuinka moni voi tehdä tieteellistä työtä kymmeniä vuosia, jos sen jälkeen on tarjolla vain kova kilpailu jostain viiden vuoden virasta?”

Ulkkarit heitteillä

Marjatta Näätäselle tasa-arvopalkinnossa ei ole kyse vain naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta vaan yleisestä tasapuolisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta. Myös yliopiston ulkomaalaiset lehtorit ehdottivat palkintoa Näätäselle, joka oli useita vuosia jäsenenä yliopiston kansainvälisten asioiden toimikunnassa.
    Näätäsestä ulkomaalaiset lehtorit on jätetty sosiaalisesti omilleen, vaikka monet olisivat mielellään osallistuneet paljon monipuolisemmin tiede-, kulttuuri- ja jopa kauppasiteiden luomiseen Suomen ja oman maansa välille.Jos Näätäsellä olisi hoidettavanaan suhteet ulkomaalaisiin lehtoreihin, hän kutsuisi heidät säännöllisesti kokoon, jotta arvokkaista vieraista saataisiin mahdollisimman paljon iloa ja hyötyä.

Vuotos innostaa

Vapaa-ajalla Näätäsen sydämenasia on luonnonsuojelu ja eritoten Vuotoksen altaan vastustaminen.
    ”Lähdin neljä vuotta sitten mukaan Vuotos-soutuun, sillä ihmettelin, että mikä ihme Vuotos oli, kun siitä aina vaan puhutaan.”
    ”Vuotoksella silmäni aukesivat. Kyse on Kemijoen vielä luonnontilassa olevasta haarasta, lintumatkailu- ja lettosuoalueesta, joka alkaa olla Euroopan mittakaavassa viimeisiä.”
    Myös luonnonsuojelussa matematiikasta on hyötyä. Koulutus tuo uskallusta kyseenalaistaa, ja matikka on hyvä ase.
    ”On tärkeää, että on oikeat luvut käytettävissä, sillä luvuilla manipuloidaan paljon. Esimerkiksi sopii altaan taloudellinen vaikutus: Nykyinen vesilaki mahdollistaa, ettei rakennuskustannuksia oteta mukaan laskelmiin. Esitetään, että hyödyt ovat 1,8 miljardia, haitat parisataa miljoonaa. Miljardin rakennuskustannuksia ei mainita lainkaan.”

Anna-Liina Kauhanen
Kuva: Riku Isohella