Miten on mahdollista, että maksettu liika opintotuki voi takaisin maksettaessa muuttua jopa kolminkertaiseksi summaksi? Kysymystä ehdittiin kummastella yleisönosastoilla, kunnes vastaava ministeri Suvi Lindén puuttui peliin.
Epäoikeudenmukaiselta tuntuvaan kohteluun voi olla mahdollista saada muutos, jos vain tekee uudelleenkäsittelypyynnön ajoissa. Aikaa on 16.3 saakka.Uudelleenkäsittelypyynnöillä on merkitystä paitsi opiskelijan omaan tilanteeseen myös yleisemmin.
”Näinkin paljon muuttuneen menettelyn kohdalla ensimmäisen kierroksen seuranta on hyvin tärkeää. Jos omalle kohdalle ei saa apua, niin ainakin tuleville sukupolville”, sanoo Leena Koskinen opetusministeriöstä. Hän on vastannut uuden opintotukilain suunnittelusta ja esittelystä.
Opintojen alku tai loppu
Uudelleenkäsittelyä voi vaatia monilla eri perusteilla. Selkein ryhmä ovat opintonsa kesken vuotta aloittaneet tai päättäneet. Leena Koskinen arvioi, että heitä on takaisinperintäkirjeen saaneista noin kolmannes.Lisäksi Koskisen puheista on luettavissa ymmärrystä sellaisille opiskelijoille, jotka ovat periaatteessa valmistuneet, mutta joilla esimerkiksi paperien ulossaaminen on viivästynyt.
”Jossain määrin voisi ajatella, että tällaisissa tilanteissa yritettäisiin olla asiakaslähtöisesti liikkeellä”, Koskinen muotoilee.
Valmistuminen tai opintojen aloittaminen tulee perusteluna kyseeseen silloin, kun ylimääräiset tulot ovat kertyneet joko ennen opintojen aloittamista tai opintojen lopettamisen jälkeen.
Opintotuen nostamisen pysyvä lakkauttaminen ei opintotukilain mukaan ole rinnastettavissa valmistumiseen. Koskinen selittää lakia politiikalla.
”Opetusministeriön näkemys on, että jos korkeakouluopinnot aloittaa, niin sieltä pitäisi myös valmistua.”
Kohtuullistaminen mahdollista?
Muiden osalta avainsana uudelleenkäsittelypyynnöissä on kohtuullistaminen. Sekä Leena Koskinen että Kelassa opintotukiasioita hoitava suunnittelija Ilpo Lahtinen ovat julkisuudessa todenneet, ettei takaisinmaksun kohtuullistaminen ole mahdollista.
Lahtinen ja Koskinen perustelevat näkemyksiään sillä, että takaisinmaksua kohtuullistetaan jo kahdella tavalla: sallitun vuositulon alle 6 000 markalla ylittävä summa puolitetaan takaisinperinnässä ja takainperintäaikatauluissa sovitellaan.
Koskisen ja Lahtisen kohtuullistamisnäkemykselle ei SYL:n julkaiseman muistion mukaan löydy laillisia perusteluja.
Itse opintotukilaissa todetaan (pykälä 27, toinen momentti): ”Takaisinperinnästä voidaan luopua joko kokonaan tai osittain, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi eikä aiheeton maksaminen ole johtunut etuuden saajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä tai jos aiheettomasti maksettu määrä on vähäinen.”
Vastaavasta kohtuullistamisesta puhutaan myös muiden sosiaalietuuksien takaisinmaksua koskevissa laeissa. Kohtuullistaminen tarkoittaa tässä tapauksessa harkintaa, jossa otetaan huomioon muun muassa kokonaistilanne, takaisinmaksukyky ja sosiaaliset olosuhteet. Kohtuullistaminen tehdään aina tapauskohtaisesti.
SYL:n laatiman muistion mukaan opintotukien takaisinperinnän kohtuullistamiselle ei ole esteitä. Koska mitään päätöksiä tai suosituksia asiasta ei ole vielä tehty, kannattaa kohtuullistamisvaatimuksensa miettiä ja perustella tarkasti. Kelassa odotellaan lainlaatijan ohjeita.
”Kelalle tämä ei ole mikään kunniakysymys. Noudatamme ohjeita, ja jos muutoksenhaussa päädytään siihen, että opetusministeriöstä annetaan ohjeet kohtuullistamisesta, sitä tietysti noudatetaan”, Ilpo Lahtinen toteaa.
Opetusministeriön Koskisen mukaan itse lakiin saatetaan tehdä muutoksia opiskelijoiden palautteen perusteella. Lainmuutokset voivat kuitenkin koskea korkeintaan vuoden 1999 tukia.
Ennen ministeri LindÚnin julkista kannanottoa Koskinen kuitenkin jo lupasi, että lain kannalta ongelmallisiksi osoittautuvissa tapauksissa takaisinperintäpäätöstä voidaan muuttaa ”niissä raameissa, missä jonkinlainen tulkinta on mahdollinen”.
”Joukkoanteeksiantoon en näe mahdollisuuksia”, Koskinen kuitenkin lisäsi.
Pilvi Torsti
Piirros Hans Nissen
