17. syyskuuta 1999
Teksti:

Yli puolet päätoimisista opiskelijoista saa vanhemmiltaan jonkinlaista taloudellista tukea. Sponsorimarkkojen suuruus riippuu vanhempien vauraudesta. Kultalusikka suussa syntyneillä opiskelijoilla menee selvästi paremmin kuin vaatimattomista oloista tulevilla vierustovereilla.
    Vähiten tukea saavat alempien toimihenkilöiden ja työntekijöiden lapset. Rahallisesti lapsiaan pönkittävät useimmin yrittäjät ja maatalousyrittäjät. Suurinta tukea antavat kuitenkin ylemmät toimihenkilöt, joilta liikenee opiskelevalle jälkikasvulleen 940 markkaa kuukaudessa.
    22. syyskuuta julkistettavasta HYY:n toimeentulotutkimuksesta selviää, että joka viides opiskelija jää kokonaan ilman vanhempien taloudellisesta tukea. Tuettomat joutuvat turvautumaan muita useammin opintolainaan ja ansiotyöhön rahoittaakseen opintonsa. Heidän opintonsa myös kestävät muita pidempään.
    ”Opiskelijat ovat eriarvoisessa asemassa vanhempien sosioekonomisen aseman mukaan”, sanoo projektitutkija Katja Yesilova, joka on tehnyt toimeentulotutkimuksen.
    Ensi viikolla julkistettavan tutkimuksen aineisto koottiin lähettämällä kyselylomake 1 040:lle HYY:n jäsenelle, jotka olivat aloittaneet opintonsa 1996 tai aiemmin. Vastausprosentti oli 47.

Lainaa ei haluta ottaa

Ilman vanhempien tukimarkkoja sinnittelevistä opiskelijoista joka kolmas on joutunut turvautumaan markkinakorkoiseen opintolainaan, joka edustaa useimmille opiskelijoille viimeistä oljenkortta.
”Ne lapset, joita vanhemmat eivät tue, joutuvat turvautumaan lainaan”, Yesilova sanoo.
    Tuettomat lainanottajat ovat nostaneet lainaa keskimäärin 29 000 markkaa. Kotoaan tukea saavista opiskelijoista 17 prosenttia on joutunut turvautumaan opintolainaan ja keskimääräinen lainasumma on kymppitonnin pienempi kuin ilman suvun tukea elävillä. Eniten lainaa ovat nostaneet työntekijöiden lapset, lähes 34 000 markkaa nokkaa kohti.
    ”Opiskelijat ovat haluttomia ottamaan markkinakorkoista lainaa nähtyään holtittoman lainanoton seuraukset”, arvioi HYY:n sosiaalipoliittinen sihteeri Hanna Hägglund.
    Vanhemmilta saadulla tuella on suora yhteys myös opiskelijoiden työssäkäyntiin. Ilman vanhempien tukea elävistä lähes 80 prosenttia käy töissä sekä lukukausien aikana että kesällä. Heistä vain neljä prosenttia on pärjännyt pelkillä kesätyöstä saaduilla ansioilla läpi vuoden. Vastaava luku säännöllisesti tukea vanhemmiltaan saavien joukossa on 25 prosenttia.
    Oy Faija Ab:lta sponssia saavat ovat siinäkin mielessä paremmassa asemassa, että vanhemmilta saatu raha on verotonta, eikä syö opintotukea toisin kuin töissä raadetut markat.

Opintotuki ei takaa tasa-arvoa

HYY:n toimeentulotutkimus osoittaa, ettei opintotuki ole onnistunut keskeisessä tavoitteessaan: tasavertaisten koulutusmahdollisuuksien takaamisessa kaikille riippumatta vanhempien varallisuudesta.
Vanhempien säännöllinen tuki vähentää opintojen takia velkaantumista ja painetta ansiotyöskentelyyn, toteaa Katja Yesilova tutkimuksensa yhteenvedossa.
    Ne, joiden vanhemmilta ei tukea heru, ovat siis tutkimuksen mukaan selkeästi heikommassa asemassa. He joutuvat rahoittamaan opintonsa töillä ja lainalla. Toimeentulotutkimuksen mukaan ilman vanhempien tukea elävistä opiskelijoista 44 prosenttia uskoo tukikuukausiensa loppuvan ennen valmistumista. Suurin syy opintotuen riittämättömyydelle on vastaajien mukaan työssäkäynti. Töihin opiskelijoita taas ajaa riittämättömäksi koettu opintotuki.
    Hanna Hägglundin mukaan noidankehälle on yksinkertainen selitys: ”Opintotuki on jäänyt jälkeen elinkustannusten kasvusta ja tuki kattaa yhä pienemmän osan opiskelijan kustannuksista”.

Jaakko Lyytinen
Piirros Petteri Tikkanen