03. syyskuuta 1999
Teksti:

Silloin tietää tulleensa peruuttamattomasti vanhaksi, kun kaikki nuoruuden idolit alkavat näyttää idiooteilta. Taistelu kyynisyyttä vastaan tuntuu turhauttavalta, kun katsoo stadionin lavalla hyllyvää Neumannia, joka levinneet mascarat kasvoillaan pompahtelee väsyneesti Autiotalon tahtiin.
    Rajummin olen pettynyt vain silloin, kun näin nuoruuteni ihanteen, Mattiesko Hytösen, ensimmäistä kertaa televisiossa.
    Neumanniin petyin tosin jo syödessäni aamiaista vuonna 1985. Samana huhtikuisena sunnuntaiaamuna vaihdoin idoliani ja tiesin tarkasti, mitä minusta tulee isona. Halusin tulla Mattiesko Hytöseksi, totuuden paljastajaksi.
    Tuona aamuna luin Hesarista Mattieskon reportaasin Osakeyhtiö Dingo. Jutussa Mattiesko paljasti, mitä todella tapahtuu Dingon takahuoneessa, jonne olin monta kertaa turhaan yrittänyt itseäni tunkea. Pala kurkussa luin, kuinka porilainen koti-Jumalani Neumann oli takahuoneessa sanonut lähtevänsä ”huoriin Korpilammelle”. Yksi lause murskasi sydämeni, enkä antanut Neumannille koskaan anteeksi.
    Samalla tuon totuuden kertojasta tuli uusi johtotähteni. Salaperäinen Mattiesko Hytönen sytytti minussa halun kirjoittaa. Leikkasin hänen kaikki juttunsa talteen ja kirjoitin äidinkielen tunneilla aineita, joissa matkin Mattieskon nerokasta gonzo-tyyliä.
    Kun siirryin opiskelemaan ja muutin Helsinkiin, Mattiesko oli saanut oman palstan Hesarin sunnuntaisivuilta. Mattieskon juttujen takia tilasin vähillä rahoillani sunnuntain Hesarin.
    Palstallaan Mattiesko paljasti keillä julkisuuden keisareilla ei ole vaatteita. Mattiesko uskalsi kirjoittaa ­ ja vielä Hesariin ­ sen, mitä moni ei uskaltanut edes ajatella saati sanoa ääneen.

Kääpiöiden kaksintaistelu

Mutta sitten Mattiesko muuttui. Hän kirjoitti yhä vähemmän julkkiksista tai sellaiseksi haluavista ja yhä enemmän itsestään. Ennen niin säälimättömästä ja terävästä havainnoitsijasta tuli itsestään julkkis, joka astui estradille koko bodatussa komeudessaan.
Hän rikkoi idolien ensimmäistä sääntöä: älä koskaan paljasta itsestäsi kaikkea. En todellakaan olisi kaivannut tietoa siitä, että hän keskustelee iltaisin pehmolelujensa kanssa.
    Mattieskon suurin virhearviointi oli kuitenkin astuminen tv-lamppujen armottomaan valoon. Mustiin salihousuihin tikkujalkansa verhonnut mies ei ollut se Mattiesko, jota olin vuosikaudet varauksettomasti ihaillut, vaan jäykkäpuheinen tosikko. Ruudussa näin mauttoman ja itseironian puutteesta kärsivän körilään, joka yritti peittää vanhenemisensa merkkejä hennaamalla tukkansa ja pullistelemalla lihaksiaan.
    Hyvissä, pahoissa ja rumissa
Mattiesko kohtasi ”kaksintaistelussa” Timo T.A. Mikkosen. Mittelön jälkeen oli enää mahdotonta sanoa, kumpi alimittaisista pullistelijoista oli kornimpi.
    Lopulta Mattiesko sai oman tv-shown. Hän lähti Hesarista ja alkoi Päivän lööppi Neloskanavalla. Déjà-vu oli täydellinen. Koin Neumann-efektin ja illuusio särkyi lopullisesti. Henkeäni haukkoen tuijotin entistä sankariani kysymässä Kata Kärkkäiseltä onko tämä muhinoinut Hjallis Harkimon kanssa.
    Tv teki hänestä monsterin, jota oli mahdoton ottaa vakavasti. Päivän lööpin ansiosta Mattiesko valittiin Linda Lampeniuksen jälkeen Suomen turhimmaksi julkkikseksi.
    Tv avasi myös silmäni Mattieskon uhrien suhteen. Hän jatkoi hömppäjulkkisten repostelua, mutta jätti vallankäyttäjät rauhaan. Aivan kuten kirjoittaessaankin. Mattieskolle on aina kelvannut Timo T.A. Mikkonen ja missit, mutta talouden ja politiikan tekijät ovat saaneet olla rauhassa.

Ison Pahan Kynän viimeinen fani

Kuin surutyönä luin viime viikolla ilmestyneet Mattieskon muistelmat Rinnanympärys 106. Loppuun päästyäni mietin pitkään, kuinka on mahdollista, että joskus Anna-Kaisa Hermunen, suomalaisen journalismin Rod Stewart, kutsui Mattieskoa ”Suomen ilkeimmäksi mieheksi”.
Onneksi Iltalehteen nykyään kirjoittavalla Mattieskolla on vielä yksi uskollinen tukija: Jaana Rinne, joka kutsui Mattieskoa City-lehdessä äskettäin Isoksi Pahaksi Kynäksi. Mutta Jaana Rinne onkin suomalaisen journalismin Mikko Alatalo, rankkuudessaan yhtä vakuuttava kuin Alatalo on protestilaulajana tai maaseudun ystävänä.
    Fasadinsa paljastanut Mattiesko on puolestaan suomalaisen journalismin Keijo Q. Lähihoitaja-hieroja, josta ei millään tullut katu-uskottavaa rokkaria.