Ylioppilaslehden päätoimittaja Yrjö Larmola sai toukokuussa 1969 presidentti Urho Kekkoselta myllykirjeen, jossa Larmolaa moitittiin ankarasti YYA-sopimusta käsitelleestä pääkirjoituksesta.

25 vuotta sitten joukko suomalaisia homoja päätti tulla maan alta esiin. He perustivat järjestön, jonka nimeksi tuli SETA eli Seksuaalinen tasavertaisuus.

Sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta Suomen tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välillä

Verkko on täynnä kilpailuja, joista voi voittaa vaikka mitä, kuten Pariisin matkan tai t-paidan. Aaro “Frank” Huhtala tarjoaa kotisivullaan linkkejä kilpailuihin, vitsejä ja työpaikkoja – ilmaiseksi.

Suomalaiset virkamiehet polkevat vauhtia sosiaaliseen kehitykseen, hihhulimaineesta välittämättä.

Runoutta rinnassa, runous on pinnassa? Ylioppilaslehti kevään lyriikan luki ja sanoiksi sen puki. Mukana on myös kustantajien, harrastajien ja runoilijoiden tuki.

Runontekijät pitävät suomalaisen lyriikan tilaa kaikkea muuta kuin lohduttomana.

On taas se aika vuodesta, jolloin kevätkiima saa meidät suomalaiset muistamaan, että olemme seksuaalisia olentoja. Emme kuitenkaan malta viettää aikaamme makuuhuoneen hämärässä, sillä meillä on parempaakin tekemistä.

Arviolta joka viidennellä opiskelijalla on lapsi. Silti lapsiparkin perustaminen yliopistolle ei lukuisista yrityksistä huolimatta ole toteutunut.

Kustantajalle runous ei tuota voittoa, paitsi kokoelmina. Kaikki julkaistaan, mikä ylittää kustannuskynnyksen, sanoo Otavan Martti Anhava.

Lääkäri Joel Haahtelan esikoisromaani ei ehkä olekaan etäinen ja tunteeton, vaan inhimillinen ja rakastava. Epäilijä kohtasi kirjailijan.

Runouden, kuten kaiken lähes kaiken kulttuurin, suurkuluttajia ovat keski-ikäiset naiset.