30. huhtikuuta 1999
Teksti:

Helsingin yliopistossa pohditaan kuumeisesti tiedekuntien määrän muutta-mista. Keskustelijat ovat kuitenkin ymmällään: ei ole minkäänlaista yhteisymmärrystä siitä, pitäisikö tiedekunnat pilkkoa palasiksi vai yhdistää suuremmiksi kokonaisuuksiksi.
    Keskusteluun tuli vauhtia, kun rehtori Kari Raivio sanoi STT:n haastattelussa (19.4.), että tiedekuntia voisi olla jopa 30 nykyisen yhdeksän sijaan. Raivion mielestä laitosten pitäisi saada määrärahansa suoraan keskushallinnolta. Farmasialle ja ravitsemustieteille Raivio soisi suoralta kädeltä oman tiedekunnan.
    Raivio selittää nyt, että kommentit tulivat ”epämuodollisessa keskustelussa”.
    ”Sanoin, että minimissään tiedekuntia voisi olla kaksi ja enintään 30. Se 30 rupesi elämään omaa elämäänsä”, Raivio toteaa.
    Moni yliopistolla ehti kuitenkin hermostua rehtorin omapäisistä kommenteista. Ne tulivat yllätyksenä, vaikka yliopiston johto tapasi vain pari viikkoa sitten strategiaseminaarissa ja pohti tuolloin tiedekuntajakoa. ”Olen hieman yllättynyt, ettei rehtori silloin esittänyt näkemyksiään, ettei tätä keskustelua tarvitsisi käydä julkisuudessa”, puhisee valtiotieteellisen dekaani Hannu Niemi.
    ”Olen ymmälläni. Ei rehtori ole sitä tuossa muodossa ikinä esitellyt”, ihmettelee teologisen dekaani Markku Heikkilä.
    Dekaanien mukaan muutokset pitäisi tehdä hitaasti. ”Tiedekuntajako on syntynyt pitkän perinteen pohjalta. Jos vakiintuneet kehityslinjat muuttuvat, tarve muutokseen jää aina elämään”, Heikkilä muotoilee.
    Raivio toteaa, että hän on yrittänyt provosoida keskustelua yliopiston arvoista, mutta vastauksia ei ole tullut. ”Sitten kun livauttaa vasemmasta suupielestään jotain tiedekuntarakenteesta, niin kohahtaa.”

Työryhmä ehdotti puolittamista

Tiedekuntajakojen muuttaminen tuli ajankohtaiseksi pari vuotta sitten, kun uusi yliopistolaki antoi tiedekuntien määrästä päättämisen yliopiston valtaan. Asiaa pohditaan ainakin Tampereella, Jyväskylässä ja Oulussa.
    Helsingissä on todennäköistä, että tiedekuntien määrää muutetaan johonkin suuntaan. Uusia tiedekuntia on pohdittu luonnon- ja lääketieteen aloille.
    Farmasian kohtaloa pohti viime syksynä selvitysmies Ilkka Alitalo. Hän totesi, että farmasiaa ei tulisi erottaa omaksi tiedekunnakseen. Sen sijaan tiedekuntien määrää pitäisi hänestä vähentää. Alitalo huomautti, että uuden tiedekunnan perustaminen tulisi erittäin kalliiksi.
    Nyt remonttia pohtii vararehtori Raija Sollamon johtama työryhmä. Sen pitäisi ”esittää suuntaviivoja ja luoda alustavaa strategiaa”. Sollamo ei osaa sanoa, esittääkö ryhmä tiedekuntia lisää vai vähemmän.
    Kaksi viikkoa sitten yliopiston johdon tapaamisessa Sollamo esitti ”ajatusleikkinä”, että suurimmat tiedekunnat, humanistinen ja matemaattis-luonnontieteellinen, puolitettaisiin.
    ”Siitä ei oltu todellakaan hirveän innostuneita”, Sollamo harmittelee.
    Sollamon ryhmän on tarkoitus esittää visionsa kesäkuun alussa konsistorille eli yliopiston ylimmälle päättävälle elimelle. Sen jälkeen olisi tarkoitus käydä uuden ryhmän voimin tiedekuntaremontin yksityiskohtiin.

Tiedekunta jakaa nyt rahat

Tiedekunnat ovat tällä hetkellä yliopiston rahanjaossa keskeisessä roolissa. Ne jakavat keskushallinnolta tulevat rahat opetukseen ja tutkimukseen. Kukin tiedekunta päättää osaltaan, miten rahat jyvittää.
    Rehtori Raivio haluaisi, että tutkimusraha liikkuisi suoraan keskushallinnolta laitoksille, koska tutkimusta tehdään laitoksissa ja tutkimusryhmissä, ei tiedekunnissa.
    ”Rehtorin ajatus on vähintäänkin arveluttava. Opetus ja tutkimus kuuluvat yhteen. Kuka sitten valvoisi demokraattisesti tutkimusrahojen jakoa ja mikä olisi opiskelijoiden sananvalta?” kysyy Esa Perkiö, joka vastaa HYY:n hallituksessa koulutuspolitiikasta.
    Perkiön mielestä tiedekunnat ovat tärkeitä opiskelijoille jo oikeusturvan takaajana. Lisäksi Perkiö ja HYY:n hallituksen puheenjohtaja Panu Laturi uskovat, että keskushallinto on liian kiireinen puuttumaan laitostason asioihin. ”Tiedekuntatason poistaminen lisäisi virkamiesten valtaa”, Laturi uskoo.

Matias Möttölä
Piirros Hans Nissen