Bastards kuin brothers
Kolmihenkisen Op:l Bastardsin koneissa minimalistinen elektro saa disco-sydämen ja funk-lantion. Se, että tämä bändi soittaa bileissä on aina merkki hyvistä juhlista. Bastards on esiintynyt elokuvafestareiden avajaisissa, sarjakuvan julkaisubileissä, Huvila-teltalla ja tuonut ainoan hohdon Vuoden Valopilkku -palkintojen jakotilaisuuteen.
Yhtyeessä T.A.Kaukolampi ja Vilunki 3000 ovat itse Op:l Bastards, kolmas jäsen on tuottaja ja Elevators-yhtyeen Tuomo Puranen.
”Hän tuo keikoille omintakeisen syntetisaattori-soundinsa. Hän on tyylitaituri ja musiikin mestari. Me kaksi ollaan noviiseja”, Kaukolampi suitsuttaa.
Bastard-kaksikko soittaa Larry and the Lefthandedissa. Miehet tekevät yhteisessä Speed Shop Graphicsissa myös levynkansia ja flyereita.
Lavalla bastardit ovat kuin veljekset, jotka aavistavat toistensa liikeet. Larry-rokkitausta puhuu: esiin-tymiset ovat vyötäröä kierryttävää hykerrystä. Se ja erehtymätön tyylitaju erottaa Op:l Bastardsin konemusiikin studionäpertäjistä. Koneiden takana on tähtien karismaa.
Kaukolampi toivoo baarien tilalle kerhohuoneistoja. ”Niissä voisi järjestää musiikkikerhoja diggailua varten. Kerholaiset voisivat tuoda kaksi biisiä, joita kuunneltaisiin. Keskiviikkoisin kello 19.”
Unelmabilekeikka:
Sellaiset, joissa olisi mahdollisimman isot kamat. Vaikka olisi minkälainen koppi, mutta kaiutinpinta-alaa niin paljon, että amalgaamit lähtee hampaista. Poliittiset jutut on out.
Unelmafani:
Ois kiva jos meidän musiikissa olisi jokin taajuus, että eläimille tulisi hyvä mieli. Ja pienille lapsille. Eläintarha ois aika apea paikka soittaa, vähän niinku vankila. Toisaalta eläintarhoilla on merkitystä lajin säilymisen kannalta. Näin mulle on sanottu joskus.
Cool käsitteenä:
Ei se tarkoita mitään. Emmä tiedä, viileetä, en minä tiedä. Tyhmä sana.
Jonathan Mander
