01. huhtikuuta 1999
Teksti:

Dosentti Jaakko Hämeen-Anttilalla on kysyntää muuallakin kuin tv-uutisissa. Muutama viikko sitten hänelle soitettiin Iranin suurlähetystöstä ja pyydettiin vastaanottoa. Eräs persialainen rouva oli tulossa käymään. Tapaaminen sovittiin ja rouva osoittautui Ajatollah Khomeinin tyttäreksi, jolla oli mukanaan suomennettavaksi muutama käsikirjoitus, isänsä ajatuksia.
    Suomen Akatemian tutkija ja Helsingin yliopiston arabian kielen ja kirjallisuuden dosentti Jaakko Hämeen-Anttila, 36, innostui vieraista kielistä jo lapsena. Lukioaikoinaan oululaisen professoriperheen vesa syttyi muinaisesta Egyptistä ja luki hieroglyfejä. Hämeen-Anttilan omien sanojen mukaan hieroglyfit vaihtuivat puutteellisen piirustustaidon vuoksi arabiaan. Yliopistolla hän jatkoi arabialaisen kulttuurin opiskelua.
    ”Sukuni on pitkään harrastanut kieliä. Kotona oli kirjoja, joista saattoi opetella niin kiinaa kuin arabiaakin”, Hämeen-Anttila kertoo. Vaatimattomasti hän sanoo lukevansa useaa kymmentä kieltä. Puhua hän ei kaikkia osaa, sillä kielistä moni on kokonaan kuollut pois.

Islamin tuntija

Hämeen-Anttila on Suomen johtavia islamintuntijoita. Hän on muun muassa suomentanut koraanin ja siihen selitysteoksen. Tänä keväänä häneltä ilmestyy kirja Islamin monimuotoisuudesta (Gaudeamus). Asiantuntijana Hämeen-Anttilaa pyydetään kommentoimaan milloin mitäkin aihetta.
    ”Vaikka olen enemmän kotona keskiajassa, on hoidettava aloja, jotka eivät liity tutkimukseen. Tärkeä työ 700-luvun runouden parissa ei kiinnosta ketään, mutta heti kun sairaanhoitajia ruos-kitaan Saudi-Arabiassa, näen itseni tv:ssä kommentoimassa”, Hämeen-Anttila kuvailee.
    Työnsä puolesta hän käy myös ahkerasti Lähi-idässä ja liikkuu sulavasti alueen tiedepiireissä. ”Viime syksynä olin Syyrian suurmuftin pyynnöstä luennoimassa Damaskoksen moskeijassa”, hän kehaisee.

Julkaisuihme

Paitsi kielineroksi Hämeen-Anttilaa voi kutsua julkaisukoneeksi. Tänä vuonna häneltä ilmestyy viisi teosta, omia ja käännöksiä. Hämeen-Anttila tuottaa niin runokäännöksiä, esseitä kuin tietokirjojakin. Teoksia hänen ansioluettelossaan on 19, julkaisuja toista sataa. Hänen käännöksiään ilmestyy erityisesti itämaiseen kirjallisuuteen erikoistuneelta Basam Booksilta.
    ”Olemme kustantamon perustamisesta lähtien tehneet hänen kanssaan yhteistyötä. Hän on mukava, reilu ja hyvin ammattitaitoinen ihminen”, kertoo kustantamoa pyörittävä Batu Samaletdin, Hämeen-Anttilan vanha tuttu.
    Vielä tänä vuonna Basamilta ilmestyviä Hämeen-Anttilan kääntämiä teoksia ovat muun muassa kuusisataasivuinen Profeetta Muhammedin elämäkerta ja kokoomateos keskiaikaisia andalusialaisia runoja.
    ”Toiset tutkijat keräävät tietoa, minä elän kirjoittamalla”, Hämeen-Anttila sanoo. ”Kirjoittaisin enemmänkin tutkimuksestani, mutta ihmisiä ei tutkimus kiinnosta. En usko että lähiöjunan matkustaja haluaa lukea tieteellisiä tekstejäni.”
    Tutkimuksessaan Hämeen-Anttila on erikoistunut keskiajan arabialaiseen kulttuuriin. Tällä hetkellä hän tutkii 700-luvun kadonnutta arabialaista runoutta etsimällä eri lähteistä hajanaisia säkeitä.
    ”On kiinnostavaa rakentaa menneisyyttä uudelleen. Lähi-idän kulttuuri on kiinnostavaa ja siitä tiedetään vähän. Paremmin tutkituissa aiheissa tai kirjallisuuden lajeissa en pääsisi suurten ongelmien pariin. Joutuisin selvittämään preposition konstruktioita tietyssä tekstissä”, hän naurahtaa.

Heikki Valkama
kuva Ville Palonen