Opiskelijoilta hyvä arvosana YTHS:lle

T:Teksti:

YTHS:n terveysasemaa Helsingissä käyttävät opiskelijat ovat enimmäkseen tyytyväisiä saamaansa palveluun, Ylioppilaslehden tekemä kysely paljastaa. Ajanvarauksen hitautta ja olemattomia hammaslääkäriaikoja kuitenkin tuskastellaan.
    Opiskelijat ovat Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöön tyytyväisiä. Maaliskuun alussa tehdyssä kyselyssä palveluille yleisarvosanan erinomainen tai hyvä antoi 93 prosenttia vastanneista. Loput pitivät palvelua välttävänä, eikä kukaan kokenut sitä huonoksi. Potilaskysely tehtiin YTHS:n Helsingin terveysaseman asiakkaille. Kyselylomake annettiin 112 potilaalle, jotka asioivat lääkärillä tai erikoislääkärillä. Lomakkeita palautettiin 69. Kyselyyn osallistuneista naisten osuus oli 78 prosenttia. Iältään vastaajat olivat keskimäärin 20 – 25-vuotiaita. Hammashoito- ja mielenterveyspalveluita käyttäneet eivät olleet kyselyssä mukana.
    Eniten tyytymättömyyttä vastausten mukaan aiheutti puhelinajanvaraus. Vastanneista 23 prosenttia piti odotusaikaa liian pitkänä. Seitsemän prosenttia kertoi puhelimeen vastatun heti, ja jopa 46 prosenttia piti odotusaikaa kohtuullisena.
    Ylioppilaslehti testasi jonotusaikaa soittamalla lääkärien ajanvaraukseen eri aikoina. Ensimmäinen soitto maanantaiaamuna kello 8.10 oli epäonninen: edes jonoon ei päässyt kymmeneen minuuttiin. 13 minuutin jonotuksen jälkeen järjestyi aika korvalääkärille vielä samaksi päiväksi. Maanantaina kello 11 puhelimeen vastattiin heti. Keskiviikkona yhdeksältä jono oli kohtuullinen: kolme minuuttia.

Ruuhka-aikana ei kannata soittaa

Yths:n johtajaylilääkäri Marja Niemi ei lupaa suurta helpotusta puhelinpalveluun. Hän kertoo, että ruuhkaa voi tällä hetkellä rajoittaa vain vähentämällä tulevia puheluita. Osaltaan siinä auttaa sähköpostitse palveleva lääkäri.
”Muuten neuvon, että kannattaa soittaa eri aikoina. Maanantaiaamu on kaikkein ruuhkaisin, mutta meillä on päivystysaikoja iltapäivälläkin”, Niemi muistuttaa. Ajan voi varata myös terveysaseman aulasta.
    Kun ajan on onnistunut saamaan, tilanne helpottuu. Ylioppilaslehden kyselyyn vastanneista 59 prosenttia pääsi lääkärin vastaanotolle sovittuna aikana. Lopuistakin valtaosa pääsi lääkäriin pakeille enintään 15 minuuttia myöhässä.
    Lääkärin käytökseen oli tyytyväisiä enin osa potilaista. 69 vastaajasta vain viisi oli sitä mieltä, ettei lääkäri kuunnellut tarpeeksi. Samoin vain yksi potilas tunsi, ettei hänelle ollut kerrottu tarpeeksi selvästi, mikä häntä vaivaa.
    Potilas-lääkärisuhteen perus- asiana pidetään kättelyä ja esittäytymistä. Vastaajista 60 prosenttia käteltiin ja noin puolelle esittäydyttiin. Ne potilaat, jotka eivät olleet palveluunsa tyytyväisiä, kuuluivat poikkeuksetta niihin, joille lääkäri ei ollut kertonut nimeään.
    Lääkärin vastaanottohuoneessa aikaa kului keskimäärin 15 minuuttia. Vain kolme vastaajaa ei pitänyt lääkärin kanssa viettämäänsä aikaa tarpeeksi pitkänä.

Ehkäisy yleisin tulosyy

Yleisin tulosyy vastaajilla oli ehkäisytablettireseptin hakeminen. Ylilääkäri Niemi sanookin, että joinakin päivinä jopa puolet yleislääkärin asiakkaista haluaa ehkäisytabletit.
    Niemen mielestä opiskelijoiden erityistarpeiden tunteminen on yk-si YTHS:n vahvuuksista. Hänen mukaansa opiskelijat hakevat etenkin ehkäisyneuvontaa ja tietoa sukupuolitaudeista. Samoin allergiat työllistävät paljon YTHS:n lääkäreitä.
    Teollista muotoilua Taideteollisessa korkeakoulussa opiskeleva Susanne Jacobson arvostaa sitä, että YTHS:ssä keskitytään opiskelijoiden asioihin. Hän on ensimmäisen vuoden opiskelija ja käyttää YTHS:n palveluja nyt toista kertaa.
    ”Tämä on ollut parempaa kuin olin odottanut. Olen käynyt myös terveyskeskuksissa, mutta niissä palvelu on minusta huonompaa”, Jacobson sanoo.
    Kyselyyn vastanneetkin pitivät YTHS:tä kunnallisia terveyspalveluja parempana. Niitä oli joskus käyttänyt 30 vastaajaa. Heistä vain yhden mielestä YTHS:ssä saa huonompaa palvelua.
    Samaan aikaan Jacobsonin kanssa yleislääkärin vastaanotolla käynyt Jere Nieminenkin on YTHS:öön pääosin tyytyväinen. ”Itse olen saanut hyvää palvelua, mutta jos kavereiden juttuihin on luottamista, niin se on ollut vain säkästä kiinni.”
    Ympäristötieteitä opiskeleva Nieminen valittelee ajanvarausta, johon on joutunut jonottamaan puhelimessa kymmenisen minuuttia. Tällä kertaa lääkäri otti hänet vastaan vartin myöhässä.

Hammashuolto takkuaa

Siinä missä lääkärille pääsee suhteellisen helposti, hammaslääkäriajan saaminen on jo taitolaji. YTHS:n johtajahammaslääkäri, dosentti Lauri Turtola pahoittelee, ettei aikaa voida taata kuin kipupotilaille. ”Heitä otamme vastaan päivittäin”, hän lupaa.
    Monia opiskelijoita kismittää, etteivät he pääse hammastarkastukseen kuin ensimmäisenä, kolmantena ja viidentenä vuotena. Tätä harmittelee myös Helsingin yliopistossa kasvatustieteen jatko-opintoja suorittava maisteri Jaakko Helander.
    ”Luulisi, että olisi yhteiskunnankin kannalta järkevämpää panostaa juuri ennaltaehkäisevään hammashoitoon eikä antaa aikoja vasta sitten, kun ongelmia jo on”, Vantaan sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksessa lehtorina toimiva Helander opastaa.
    Turtola myöntää ongelman, mutta muistuttaa, että myös tuloksia on tehty. ”Hoidamme Helsingin ja Otaniemen terveysasemilla yli 20 000 potilasta vuosittain. Muutama tuhat jää kuitenkin ilman hoitoa.”
    Helpotusta Turtola uskoo syntyvän jo ensi keväänä. ”Pyrimme siihen, ettei tämänhetkinen jono siirtyisi syksyyn. Lisäksi meille on tulossa syksyllä uusi hammaslääkäri ja alamme silloin ehkä kokeilla iltavastaanottoakin”, hän paljastaa.
    YTHS:n johtajapsykiatri Kari Pylkkänen ei jaa edes Turtolan optimismia. Mielenterveyspalvelujen jonot eivät tule lyhenemään, koska rahaa ei ole luvassa.
    ”Samanaikaisesti kun mielenterveyspalveluita on yhteiskunnassamme leikattu enemmän kuin muita terveyspalveluita, opiskelijamäärä on kasvanut suuresti”, Pylkkänen kertoo.
    Hän siteeraa jyväskyläläistutkimusta, jonka mukaan opiskelijoiden mielenterveyspalvelujen kysyntä on noussut 90-luvulla 58 prosenttia suhteutettuna opiskelijamäärän kasvuun. ”Olen tilanteesta enemmän kuin huolestunut”, Pylkkänen toteaa.
    Hän löytää kuitenkin helposti myös positiivista kehitystä opiskelijoiden mielenterveydestä: ”Nuorten tietoisuus omasta itsestään ja tarpeistaan on lisääntynyt; palveluja uskalletaan kysyä häpeämättä”, Pylkkänen kehaisee.

Maksut saattavat nousta

Opiskelijat pulittavat YTHS:n kuluista noin 18 prosenttia. Tämä tapahtuu maksamalla vuosittainen 168 markan terveydenhoitomaksu sekä pieni käyntimaksu erikois- ja hammaslääkäreille.
    Kustannusten nousun vuoksi maksuja aiotaan ensi vuonna nostaa, vaikka opiskelijoiden prosentuaalinen maksuosuus pysyykin samana.
    HYY:n sosiaalipoliittinen sihteeri Kirsi Eerikäinen sanoo, etteivät ylioppilaskunnat tule hyväksymään korotuksia, jollei YTHS lupaa palvelujen parantuvan. HYY:ssa on keskusteltu paljon myös siitä, tulisiko nostaa perus- vai käyntimaksua.
    Eerikäinen kannattaa molempien korottamista. ”Vuonna 2000 voisi nostaa perusmaksua ja jättää sen sitten joksikin aikaa rauhaan. Seuraavana vuonna nostettaisiin sitten hieman käyntimaksuja”, Eerikäinen linjaa.

YTHS:n kotisivu: http://www.yths.fi

Ari Lahdenmäki
Kuva: Outi Montonen